Uuden perusnäyttelyn suunnittelu jatkuu. Museon kolmannessa
kerroksessa kerrotaan ajasta ennen 1900-lukua, kakkoskerroksessa näyttely jatkuu 1900-luvun tapahtumilla.
Kerroksen ensimmäisen teeman työnimi on: ”Sosialistit!"
Teema kertoo työväenaatteen juurtumisesta Forssaan ja
kasvamisesta koko paikkakuntaa (kuin koko maatakin) ravistelleeksi ilmiöksi.
Aiheita: Työväenpuolueen
/Sosialidemokraattisen puolueen puoluekokous Forssassa 1903, vuoden 1918
tapahtumat, paikallinen työväenyhdistys…
Mutta kuinka tuoda aihepiirit esiin ihmisläheisemmin kuin
virallisvirallisena historiapuheena?
Autenttisen esineistön lisäksi tarvitsemme autenttisia tarinoita. Forssalaissyntyisen Iida Maria Saarisen
omaelämäkerralliset teokset ovat tärkeä lähde. Iida, köyhän työläisperheen
tytär, ajautui kansalaissodan aikana töihin punakaartin keittiöön - enemmänkin
ainaisen pulan kuin palavan aatteen ajamana. Sodan päätyttyä Iida Maria näki nälkää
Hämeenlinnan vankileirillä, josta vapautui kesällä 1918. Aikalaistodistuksia löytyy myös museon arkistosta ja paikallishistorioista.
Mutta millä keinoin olisi parasta tuoda esille näitä ääniä
menneisyydestä? Dramatisoituina kuulokuvina? ”Kirjeiksi” painettuina? Sarjakuvina vai harrastajanäyttelijöiden kanssa videoituina esityksinä? Monet esittämisen tavat ovat
mahdollisia – oman haasteensa antaa kuitenkin akustisesti erinomaisen kantava museotila.
 |
| Mikä joukkokokous? Kuva on ajoitettu vuoteen 1917. Kuvassa taustalla Forssan 1912 rakennettu, järjestyksessä toinen työväentalo, joka paloi 1929. |
Teeman ” itse tehden ja kokien" –materiaaliksi on tällä
hetkellä vahvin ehdokas ontto pölkky. Heti kansalaissodan jälkeen tunnelmat Forssassa
olivat kireät. Vakaumuksellinen sosiaalidemokraatti, puuseppä Joose Palmen, piilotti haltuunsa uskottuja papereita halkovajansa ontoksi porattuun tukkiin.
Mitä olisi se tämän päivän arkaluonteinen aineisto, jonka
voisi piilottaa museo-osastolle tuotavaan (ötökkävapaaseen), onttoon hakkuupölkkyyn?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti