Vorssammuseo 3.0

torstai 18. huhtikuuta 2019

TET-harjoittelijan mietintöjä Forssan kauppalan vuoden 1925 asemakaavasuunnitelmasta


Forssan museo sai tänä keväänä TET-harjoitteluun forssalaisen Miika Aaltosen. Yhtenä tehtävänään Miika tutustui Bertel Jungin laatimaan, Forssan kauppalan vuoden 1925 toteutumattomaan asemakaavasuunnitelmaan. Tarkastelusta syntyi blogikirjoitus.

Yksityiskohtakuva Forssan ensimmäiseksi asemakaavaksi laaditusta Bertel Jungin vuoden 1925 suunnitelmasta.
Kuva: Forssan museo.

Nimeni on Miika Aaltonen. Olen ollut TET harjoittelussa Forssan Museolla nyt viikon verran ja viimeistelen eri töitä, mukaan lukien tämän. Harjoittelu on ollut mukavaa ja olen tutustunut kivoihin ihmisiin.

Olen ollut lähes aina kiinnostunut asioiden ulkonäöstä. Nykyään olen kiinnostunut rakennusten ja kaupunkien arkkitehtuurista ja suunnitelmista. Niinpä otin mielelläni vastaan työn jossa arvioitiin Forssan toteutumatonta asemakaavaa. Asemakaava on ollut esillä kotonani jo aiemmin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun tutkin sitä ja tajusin, ettei se ollut toteutunut. Kaava on mielenkiintoinen ja Forssa olisi ollut hyvin erilainen kaupunki jos se olisi toteutunut.


Puistojen ja kivitalojen kaupunki  -  Forssa 1925 asemakaavassa


1920-luvulla elettiin suuressa optimismissa: tulevaisuus ajateltiin majesteettisena ja viheriöivänä. Sen mukaan monet kaupungit suunniteltiin laajoiksi ja puistomaisiksi. Myös Forssa oli suunniteltu tällaisella ajatuksella.

Puuton keskusta


Suurin osa vanhaa puista keskustaa olisi pistetty matalaksi (joskin niin myöhemmin kävikin), keskustasta ainoastaan Ronttismäki olisi suunnitelmassa säilytetty. Sekä Lamminrannan päähän, että vastakkaiseen päähän oli asemakaavassa suunniteltu puinen asuinalue.

Kuvassa näkyy Ronttismäki eli nykyinen Kalliomäen kaupunginosa.
Kuva: Forssan museo, www.piipunjuurella.fi.
Asemakaavassa kauppatori oli sijoitettu nykyisen Keskuskoulun viereen, puuvillamakasiinien kohdalle. Torin laitaan oli suunniteltu asemarakennuksia, joiden vierestä kulkisi rautatie. Torin viereen oli suunniteltu kivitaloja, niin kuin muuallekin keskustaan. Tori sijaitsisi Tammelantien vieressä (nyk. Koulukatu) ja sen vasemmalta puolelta kulkisi Keskuskatu aina Hämeentielle saakka. Suunnitellun torin toisella puolella sijaitsi jo ennestään Aleksanterin kansakoulu.

Aleksanterin kansakoulu. Kuva: Forssan museo, www.piipunjuurella.fi.

Kuvassa on Forssa-yhtiön lastentarha, joka valmistui vuonna 1901. Kuva: Forssan museo, www.piipunjuurella.fi.
Kansakoulusta oikealle Hämeentien varressa sijaitsee yhä entinen Forssa-yhtiön lastentarha (nyk. Augustinan päiväkoti) ja sen vieressä oikealla Kirjastotalo (nyk. Vapaaseurakunnan kirkko). Rakennukset säilytettiin asemakaavassa todennäköisesti historiallisista syistä. Kummallekin puolelle puutaloja oli suunniteltu kivisiä kerrostaloja.

Nykyisen linja-autoaseman kohdalle ja kirkon viereen oli suunniteltu uutta Kirkontoria.
Kirjastotalo. Nykyisin rakennuksessa toimii Vapaaseurakunnan kirkko.
Kuva: Forssan museo, www.piipunjuurella.fi.


Huviloita, puistoja ja bulevardeja


Kaupunkiin oli suunniteltu myös pari bulevardia. Matkuntie olisi jatkunut Forssassa Pohjoisena puistokatuna joka olisi risteytynyt Lammin puistokadun kanssa kivitalojen ympäröimänä. Kaupunkiin oli ajattelutavan mukaisesti suunniteltu paljon puistoja. Suurinpiirtein siihen missä on nykyisin Ankkalammi oli suunniteltu huvilatontti. Matkuntien eteläiselle puolelle oli suunniteltu suuri huvila-alue ja Kutomontehtaan kaakkoiselle puolelle toinen pienenpi huvila-alue.

Asemakaava ei toteutunut suurilta osin: sodan jälkeen väestö kasvoi nopeasti ja ajattelutapa kaupunkisuunnittelussa oli muuttunut lähiömäiseksi, joten taloja pyrittiin rakentamaan edullisesti ja väljästi. Umpikorttelit muuttuivat avoimiksi kortteleiksi.
Kuvassa Ankkalammi Forssan keskustassa.
Kuvaaja: Pentti Nurmi, Kuva: Forssan museo, www.piipunjuurella.fi


Kirjoittanut: Miika Aaltonen