Vietimme museolla hiljattain mielenkiintoisen illan Muolaa-Seuran aktiivien kanssa. Uutta perusnäyttelyä valmistellessa on herännyt sekä seuran jäsenille että meille museossa työskenteleville kysymys, millä tavalla karjalansiirtolaisuus ja koskettavat elämäntarinat tuodaan näyttelyssä esille. Nykyisessä näyttelyssä on erillinen, pieteetillä rakennettu huone Muolaa-museona. Huone pysäyttää ja herättää katsojan pohtimaan mitä ihmisille on tapahtunut evakkotaipaleen jälkeen. Forssan seudulle asettumisesta otammekin mielellään vastaan lisätietoja.
Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka herättävät keskustelua tänä päivänä? Valokuvat ovat merkittävässä asemassa muistojen säilymisessä. Niitä on tuhoutunut paljon sodan aikana ja ne, jotka ovat jäljellä on hyvä saada jokaisen saataville. Muolaalaisten osallistuminen tulevan perusnäyttelyn työprosessiiin on meille tärkeää. Illan aikana kuulimme muistoja Muolaasta, Forssan seudulle asettumisesta ja saimme tuntuman karjaissyntyisten yhteisöllisyydestä.
Näyttelyssä aihe tulee näkyväksi, kun se on kiinteä osa perusnäyttelykokonaisuutta. Millä tapaa ja miten, siitä varmasti jatkamme keskustelua suunnittelutyön edetessä. Esinelahjoituksena museo sai vanerisen matkalaukun, joka on tehnyt kaksi evakkotaivalta sisältönään tulitikut, toppa sokeria ja paketti voita. Esineen mukana tuli tarina ja herättävä kysymys. Mitä sinä pakkaisit mukaan evakkotapaleelle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti