IDEAKUVIA KERÄÄMÄSSÄ

Tuleeko sinulle mieleen jokin hyvä hetki tai kokemus, johon voi liittää tietyn kuvan? Olemme keränneet porukalla ideakuvia näyttelysuunnittelijaa varten. Kuvien tarkoitus on herättää ajatus tai tuntemus, millainen tunnelma asiakkaalle näyttelystä välittyy. Kuvallisen materiaalin avulla on ehkä helpompi pukea ajatuksensa sanoiksi, fiilistä voi kuvata monin eri tavoin.

Näyttelykäsikirjoituksen rinnalla kelkee kuvakertomus, jossa ei välttämättä ole suoraan aiheeseen liittyvää kuvastoa, mutta idea, ajatus tai aavistus siitä, millaiselta tuleva näyttely saattaa aikanaan näyttää. Jos sinulla käsikirjoitusta lukiessasi herää voimakas mielikuva, etsi sopiva kuva ja postaa se meille!

Ideakuviimme voit käydä tutustumassa Pinterest-palvelun verkkosivuilla hakusanalla Vorssa (www.pinterest.com/vorssa). Jos innostut tekemään oman pinnaustaulun, niin linkitä se meille vaikkapa kommenttiosion kautta! Ideat syntyvät yllättävissäkin paikoissa, bussipysäkillä, näyttelyissä tai aamupalapöydässä. Oheinen Mary Kellyn installaatio löytyi Kaapelitehtaalta, jossa oli Lapuan Taidemuseon irlantilaisen nykytaiteen pop-up näyttely. Saisiko tästä ajatusta näyttelyn esillepanoon tai kiertäviin matkalaukkunäyttelyihin?

KANSALAISSOTAA JA SALAKÄTKÖJÄ

Uuden perusnäyttelyn suunnittelu jatkuu. Museon kolmannessa kerroksessa kerrotaan ajasta ennen 1900-lukua, kakkoskerroksessa näyttely jatkuu 1900-luvun tapahtumilla. Kerroksen ensimmäisen teeman työnimi on: ”Sosialistit!"

Teema kertoo työväenaatteen juurtumisesta Forssaan ja kasvamisesta koko paikkakuntaa (kuin koko maatakin)  ravistelleeksi ilmiöksi. Aiheita:  Työväenpuolueen /Sosialidemokraattisen puolueen puoluekokous Forssassa 1903, vuoden 1918 tapahtumat, paikallinen työväenyhdistys…  Mutta kuinka tuoda aihepiirit esiin ihmisläheisemmin kuin virallisvirallisena historiapuheena?

Autenttisen esineistön lisäksi tarvitsemme autenttisia tarinoita.  Forssalaissyntyisen Iida Maria Saarisen omaelämäkerralliset teokset ovat tärkeä lähde. Iida, köyhän työläisperheen tytär, ajautui kansalaissodan aikana töihin punakaartin keittiöön - enemmänkin ainaisen pulan kuin palavan aatteen ajamana. Sodan päätyttyä Iida Maria näki nälkää Hämeenlinnan vankileirillä, josta vapautui kesällä 1918. Aikalaistodistuksia löytyy myös museon arkistosta ja paikallishistorioista. 

Mutta millä keinoin olisi parasta tuoda esille näitä ääniä menneisyydestä?  Dramatisoituina kuulokuvina? ”Kirjeiksi” painettuina? Sarjakuvina vai harrastajanäyttelijöiden kanssa videoituina esityksinä? Monet esittämisen tavat ovat mahdollisia – oman haasteensa antaa kuitenkin akustisesti erinomaisen kantava museotila.  

Mikä joukkokokous? Kuva on ajoitettu vuoteen 1917. Kuvassa taustalla Forssan 1912 rakennettu,
järjestyksessä toinen työväentalo, joka paloi 1929. 

Teeman ” itse tehden ja kokien" –materiaaliksi on tällä hetkellä vahvin ehdokas ontto pölkky. Heti kansalaissodan jälkeen tunnelmat Forssassa olivat kireät. Vakaumuksellinen sosiaalidemokraatti, puuseppä Joose Palmen, piilotti haltuunsa uskottuja papereita halkovajansa ontoksi porattuun tukkiin.

Mitä olisi se tämän päivän arkaluonteinen aineisto, jonka voisi piilottaa museo-osastolle tuotavaan (ötökkävapaaseen), onttoon hakkuupölkkyyn?

VORSSASTA KUULUU KUMMIA

.. tai pikemminkin Forssan museosta. Ja jos nyt ei ihan kummia, niin hyviä uutisia kuitenkin!

Projekti Forssan museon perusnäyttelyn uusimiseksi, Vorssammuseo 3.0, on ollut käynnissä reilut kaksi kuukautta. Siihen liittyen kysyimme viime vuoden puolella museon asiakkailta mielipidettä forssalaisuudesta ja nykyisen näyttelyn hyvistä ja huonoista puolista. Saimmekin tietoja ja mielipiteitä roppakaupalla – kiitos niistä! Olemme myös kiertäneet joitakin alueen kouluja keräten tietoa siitä, minkälaisia toimintoja museo voisi tarjota koululaisille. Monta hyvää vinkkiä saatu – kiitos niistäkin! 

Tällä hetkellä näyttelyprojekti on edennyt vaiheeseen, jossa perusnäyttelylle etsitään näyttelyarkkitehtia. Näyttelyarkkitehti vastaa näyttelyn rakenteista ja visuaalisesta ulkoasusta, joten hänen panoksensa projektissa tulee olemaan hyvin näkyvä - tuskin maltamme odottaa lopputulosta. Projektipäällikkö Sanna, on ”viäntänyt ja kiäntänyt” arkkitehtitoimistoille lähetettäviä tarjouspyyntöpapereita liitteineen. Kristiina, projektitutkija, on hikoillut näyttelykäsikirjoitusrungon parissa ja luetuttanut sitä sekä museon henkilökunnalla että muilla kiinnostuneilla.

Kiinnostaisiko Sinua ottaa osaa käsikirjoituksen muokkaustyöhön? Keräämme palautetta käsikirjoitusrunkoon kaikilta kiinnostuneilta. Ota rohkeasti yhteyttä Kristiinaan tai Sannaan  – lähetämme sinulle postia ennen kuin huomaatkaan! 

Tähän asti on toivottu, että Forssan työväenyhdistyksen vaiherikas historia näkyisi näyttelyssä. Toisaalta olisi hyvä huomioida Forssan seudun vahva ja perinteikäs maatalouskulttuuri. Finlaysonin tehtaiden alasajo 80-luvulta lähtien on hyvä tuoda esiin, samoin 90-luvun lama-aika. PickNick on otettava huomioon – kuten myös Forssan urheilu- ja musiikkihistoria.  Jos et halua kommentoida varsinaista käsikirjoitusta, voit tuoda blogin kommenttiosassa esiin Forssan historiaan liittyviä aiheita, joiden juuri Sinä haluaisit näkyvän tulevassa perusnäyttelyssä. Jatkossa käsikirjoituksen eri teemoja avataan myös erillisinä postauksina. Tervetuloa kommentoimaan!