Vorssammuseo 3.0

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Kotona aina kysyttiin: Onko nestuuki mukana?


Luonnos kangasnenäliinaan.

Me ollaan leivottu mummun kanssa pullapitkoo ja kakkoo. Mummu letittää pitkon neljällä letillä, niin nopeasti, etten edes huomaa mikä menee alta ja mikä päältä. Syön pullataikinaa mummun laulaessa, tapan kärpäsiä ja tiputan taikinaa salaa koiralle.

Sitten me pakataan kahvitarpeet pärekoriin; lautasetkin kuppien lisäksi, että saa ryystää. Ja tarpeeksi sokerinpaloja. Saan kantaa toista isoa kahvipannua, mutta varovasti, niin ettei kuuma kahvi loisku.
-Kutittaa paljain jaloin, mummu sanoo ja laitan jalkaan keltaiset varvastossut. Jalkapöytä on täynnä piharatamon lehtiä savimaan kiukkuisten muurahaisten takia. 

Heinäntekoporukka on kellarin takana. Traktorin ääni kuuluu. Me kuljetaan pellonpiennarta ja kuunnellaan heinäsirkkoja. Mummu on onneksi varautunut siihen, että vohkin matkalla pari pitkonpalaa liinan alta.

-Höh, sanon ja näytän isän nenäliinaa. Se on laittanu sen päähänsä niin, että joka kulma on solmittu. Kun kaikki muutkin kulkeutuvat kahvipaikalle heinäseipäiden takaa, kaikilla miehillä on nenäliina päässä.
-Nestuuki pitää aina olla völissä, isä sanoo. Ei sitä koskaan tiedä mitä maailmassa tapahtuu.


Luonnos kangasnenäliinaan.

Lisää nestuukien ja nästyykien kuvia Forssan museon Pinterestissä:

Sanat ovat kääntyneet kansankielelle ruotsinkielen sanasta näsduk.

 
Yksityiskohta luonnoksesta kangasnenäliinaan.

Nenäliina -tuo pieni kankaasta valmistettu esine, jolla yleensä pyyhitään nenää. Varsinainen nenäliina keksittiin 1500-luvun puolivälissä Italiassa, josta se levisi Ranskaan ja edelleen Euroopan ylhäisön pariin arvokkaana asusteena. Sitä ennen ihmiset niistivät vaatteisiinsa tai käsiinsä.
Historiallisesti valkoista nenäliinaa on käytetty valkoisen lipun tilalla antautumisen viestittämiseen tai neuvottelujen aloittamiseksi.
Nykyisin paperinen nenäliina on syrjäyttänyt kangasnenäliinan melkein täysin. Suomessa Serlachius aloitti paperinenäliinojen valmistamisen 1930-luvulla. 


Heinäseipäitä pellolla. Kuva Esko Aaltonen. Tammelan Hykkilän tai Lunkaan kylää.
Lisää kuvia heinänteosta Piipunjuurella.fi: http://bit.ly/1GElFmh
Ja miten heinäseipäitä on ollut keskellä Forssaa: