Vorssammuseo 3.0

lauantai 29. marraskuuta 2014

Mistä jouluntaika on tehty?

Mistä jouluntaika on tehty? 
Onko se tehty hyvästä tahdosta, 
antamisen ilosta ja toisten huomioimisesta? 
Onko se tehty yhteisistä hetkistä, 
yhdessä ahertamisesta ja vanhoista perinteistä? 
Vai onko se tehty 
joulutortuista, joulukuusista ja joululauluista?

Forssan museo on yhteistyössä kuvataidekoulun perheiden ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa heilauttanut taikasauvaansa ja loihtinut museon Aulagalleriaan joulutaian. Miten museo teki sen?

Forssan museo aukaisi ovet jo perinteiselle tapahtumalle ja antoi tilat yhden viikonlopun ajan Mannerheimin Lastensuojeluliiton tapahtumalle. Tapahtumassa myydään kahvia, torttuja ja äänestyslippuja. Äänestyslipuilla kannattaa MLL:n toimintaa ja saa sanoa oman kantansa sille, mikä kuvataidekoulun perheiden koristamista kuusista on kaunein.

Kuusiäänestyksessä on yhteensä kahdeksan kuusta ja somistajina ovat olleet sekä vanhemmat, lapset että nuoret. Osa on koristeltu perinteisesti, mutta osassa on myös veikeitä yllätyksiä ja ideoita. Tohinaa museolla on riittänyt oikean kuusen ja sopivan paikan valinnasta koristeluun sekä joulumarkkinoiden järjestämiseen.

Museolla on possu, sammakkoprinsessa, pipari, joulukortti... koristeita kuusissa. Luovuutta on käytetty ja perinteitä höystetty uusilla ideoilla. Koristelijat ovat olleet vilkkaita ja äänestäjienkin kenkien kopinaa kaikuu museon tiloissa.

Meno jatkuu koko viikonlopun ajan sunnuntaihin asti. Forssa Eläväksi ja Kauniiksi ry näkyy myös museolla. Tervetuloa tapaamaan heitä ja koittamaan arpaonnea! Jos joulumieli on kateissa, täältä se on löydettävissä! 


Teksti ja kuvat: Minna Lehtola

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Olkien havinasta joulukuusen havuihin!

Millaisena sinä muistat lapsuuden joulun? Syventyessä muistoihisi, kuuletko heleän naurun, tunnetko piparien tuoksun ja maistatko makoisan kinkun maun suussa? Kertoivatko vanhempasi tai isovanhempasi, miten heidän lapsuudessaan joulua vietettiin?
 
Perinteinen joulukausi alkaa Tuomaan päivästä 21.12. ja kestää Nuutin päivään 13.1. Joulurauhaa on kunnioitettu jo satoja vuosia. Ennen jouluksi tuotiin tupaan kuten myös kirkkoonkin oljet. Oljilla oli miellyttävää oleskella valvoessa jouluyötä ja perheen leikkiessä joululeikkejä. Oljet edustivat myös uuden satovuoden turvaamista ja Vapahtajan syntysijan pehmikkeitä.
 
Olkien lisäksi asuinhuoneiden seinät ja katto verhottiin puhtailla päreillä ja kattoon ripustettiin himmeli. Paloturvallisuus syistä 1700-luvulla kiellettiin jouluolkien käyttö, mutta osa jatkoi olkien käyttöä kielloista huolimatta. 1800-luvulla olkien sijaan tupaan tuotiin joulukuusi ja joulupukin vierailut ovat vielä nuorempaa perinnettä, joka juontaa Tapanin päivän leikeistä. Ennen joululahjat heitettiin raolleen avatusta ovesta.
 
Lauantaina 29.11. Forssan museossa on joulun tunnelmaa ja joulukuusen havujen havinaa. Tervetuloa ottamaan osaa Forssan museon ja Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämään joulukuusinäyttelyyn!
 
Kurkistus entisajan jouluun Piipunjuurella -tietokannan Esko Aaltosen valokuvien kautta:
Hykkilän Joululeikki esittely kansantieteen keräilijöille 1928. Leikin nimi on Leiskuuminen.
Kuvassa kaksi miestä leikkii joululeikkiä nimeltä leiskuuminen. Leikissä kaksi henkilöä asettuu vastakkain istumaan olkien päälle ja vuorotellen kumpikin heittäytyy taaksepäin, vetäen toisen perässään jalkojensa varaan.
Joululeikki suutarin sohiminen, joululeikki esittely vuonna 1928.
 
Kuvan leikillä on useita nimityksiä: "suutarin silmän puhkaiseminen", sohiminen ja suutarin sohiminen. Kuvan oljista punottu kolmijalkainen ukko on suutari, jonka pistäjä yrittää seipäällä kaataa ja jota varjelija yritti estää suistamalla pistelijän työnnöt nipun ohi.
Humppilan Nuuttiputin (nuuttipukki) esittely 1947.
 
Joululeikkiesittely nuuttipukista vuonna 1928.



"Nuttiputti" eli nuuttipukki on vanhaa perinnettä eli ennen Nuutinpäivänä joulurauhan päättyessä naamioituneet lapset/miehet kiersivät talosta taloon mm. laulamassa. Nuutin päivää on kutsuttu myös hiivanuutiksi, jolloin käytiin naapureitten sahtitynnyreillä. "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi".
 
Vuoden 1928 jouluesittely kansantieteen keräilijöille.
 
Hiljainen hetki jouluaattona. Jouluaterian jälkeen perheen pää alkoi lukea jouluevankeliumia Raamatusta. Raskas Raamattu on nostettu telineelle, ja luvun välissä isäntä vetää sauhun pitkästä piipustaan. Osa seinästä on peitetty päreillä osoitukseksi siitä, miten ennen mustat seinät jouluksi kokonaisuudessaa valkaistiin.

Hyvää joulun odotusta!


Kuvat: Esko Aaltonen
Teksti: Minna Lehtola
Lähde: Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri