YLIOPPILAAN KOSTO

Forssan elokuvahistoria kiteytyy museokokoelman kahteen esineeseen, Pathe Freres-merkkiseen elokuvaprojektoriin sekä vanhaan gramofoniin. Kun esineitä uudistettavaan perusnäyttelyyn valittiin, Pathe Freres oli ensimmäisiä mukaanvalittuja esineitä. Tämä siksi, että Forssaan perustettiin elokuvateatteri, Elävien Kuvien Teatteri, jo vuonna 1906. Eikä oltu edes missään suurkaupungissa vaan ”ihan täälä Vorssassa vaan”.*

Alkuvuosina koneenkäyttäjä veivasi projektoria käsin. Notkearanteinen koneenkäyttäjä lisäsi filmin nopeutta jännittävissä kohdissa. Ja toisinpäin.

Amerikkalaisvalmisteinen gramofoni on ollut käytössä samoihin aikoihin kuin Pathe Freres- elokuvakamera. Se kuului Svante Yrjölälle, joka piti kauppaliikettä elokuvateatterin naapurustossa.  Mutta toki  Elävien kuvien Teatterissakin oli gramofoni. Koska elokuvat olivat mykkiä, teatterin vahtimestari kampesi elokuvien säestykseksi grammarista saksalaista teräväpoljentoista marssia. Joskus vähän oopperaa.  

Elokuvayleisö ei marssimusiikista innostunut. Enemmän se tykkäsi ruotsalaissyntyisestä Rikhard Olssonista, jonka elokuvateatterin omistaja, taiteilija Albert Lindfors, palkkasi säestämään elokuvaesityksiä.  Olssonin perheorkesterista tuli hyvin suosittu. Joskus kuuntelemaan ja katsomaan tultiin nimenomaan sitä. Mitä välii mitä siellä taustalla pyörii.

Varhaisen elokuvateatterin lisäksi ( joka toimii yhä,vuoden huipennuksena mykkäelokuvafestivaalit syyskuussa) Forssassa on yhtä sun toista muutakin historiallisesti arvokasta. Enkä nyt tarkoita monet kehaisut saanutta 1800-luvun rakennusperintöä vaan Suomen ehkä pisimmän nimen omaavaa kotiseutuyhdistystä. Nimen lisäksi yhdistyksellä on jotain muutakin pitkää, nimittäin julkaisusarja, joka on jatkunut lähes keskeytyksettä vuodesta 1926 saakka. Tämänkin blogikirjoituksen asiatiedot on kammattu museon kokoelmatietojen lisäksi Lounais-Hämeen Kotiseutu-ja Museoyhdistyksen vuosikirjasta vuodelta 1995. Kiitos emeritus museonjohtaja Lauri Pohjakalliolle hyvästä artikkelista.




Ja se ylioppilaan kosto. Se ei ollut ollenkaan mikään vapunjälkeinen tragedia. Vaan Forssassa esitetyn ensimmäisen mykkäfilmin nimi.

* Elokuvan tekoon ja elokuvien näyttämiseen liittyvää aktiviteettia forssalaisittain löytyy runsaasti.Mainittakoon tässä vaikka Pääesikunnan Filmilaboratorio teatteritalolla 1940-luvulla, josta runsaasti kuvia täällä (hakusanaksi Forssa) , kotiseutuyhdistyksen tilaamat filmit sekä vaikkapa Aki Kaurismäen Pidä Huivistas Kiinni Tatjana, jota kuvattiin Hotelli Maakunnassa. 

Silent movie projector "Pathe Freres" used to belong to the Forssa´s first movie theater, founded in 1906. The old projector will be displayed in the new exhibition. The gramophone added the music to the film, because the movies were silent. The doorkeeper, who was responsible of playing music, played march music and opera. The audience, however, preferred swedish klown Rikhard Olsson and his family orchestra, who were time to time hired to make the music to the film. Olsson band was so popular that sometimes people came to see them – no matter what film was played. 

http://www.elavienkuvienteatteri.fi/in_english/