Tekstiiliteollisuuden koneet Forssan museon kokoelmissa

Nyt jo ohi kiitäneen kesän 2019 alussa Forssan museolla käynnistyi lyhytkestoinen mutta kooltaan suurempi projekti: tavoitteenamme oli dokumentoida ja luetteloida digitaaliseen muotoon museon esinekokoelmiin kuuluvat suuret tekstiiliteollisuuden koneet. Samalla tarkoitus oli saada tallennettua koneisiin kätkeytynyt historia sellaiseen muotoon, että museokävijöillekin saataisiin järjestettyä kiehtovia yleisöopastuksia Forssan tekstiiliperinnön teknillisempään menneisyyteen. Nykyisin koneet on sijoitettu Kehräämöalueen Vaunutalliin, jonka vuoksi oli myös tarpeen ryhtyä kunnon fyysiseen työhön: vaunutalli tuli saattaa yleisölle sopivaksi vierailuvarastoksi, jossa tekstiilikoneet pääsevät näkyvästi esille. Tehtävä vaatikin niin uusien hyllyjärjestelmien pystyttelyä kuin pumppukärryllä taiteilua.

Positiivisesti yllättäen, työ onnistui odotettua helpommin. Jo heinäkuussa Ehtootori-tapahtumien yhteydessä yleisölle voitiin järjestää avoimet ovet Vaunutallin, ja kierrokset saivatkin suuren kiinnostuneiden joukon kurkistamaan tallin perälle asti. Samalla vielä kesää ollessa jäljellä koneiden rikasta historiaa oli kartoitettu runsaasti ja tieto oli huolellisesti luetteloitu. Forssan museon koneet tarjoavat näin hienon kurkistusikkunan 1900-luvun tekstiiliteollisuuden teknologiaan ja työprosesseihin. Samalla koneet kertovat tietenkin tarinaa myös itse Forssasta ja sen kirjavasta tekstiilihistoriasta. Seuraava oiva tilaisuus päästä koneiden äärelle avautuu Forssan museon järjestämässä syksyn teemaopastuksessa 6.11.2019 klo 14 Vaunutallissa.

Uuden automaattikutomon (1951) valmistumisen myötä hankittiin uusia täysautomaattisia kutomakoneita. Kuvassa on yksityiskohta Northorp -kutomakoneen puolapatterista, jonka ansiosta kutojan ei enää tarvinnut vaihtaa käsin uutta lankapuolaa sukkulaan. Kuva: Forssan museo.

Vaikka päämääränä oli saada luetteloitua ensisijaisesti vain alle kymmenen konetta, työmaa oli huomattavan laaja. Harvinaisina sekä hyvin erikoistunutta tekniikkaa sisältävinä laitteina näiden esineiden elinkaarien selvittäminen ei ole ollut mitenkään yksinkertaista. Forssan museon esineluettelo ja valokuvakokoelmat tarjosivat hyvän ponnahduslaudan, mutta heti alussa oli selvää, että tiedonmurusia täytyi lähteä etsimään monenlaisista muista lähteistä. Käsillä olevan aiemman tutkimuskirjallisuuden lisäksi avuksi tulivat muun muassa 1800-1900-lukujen taitteen tekstiiliteollisuuden oppikirjat ja Finlayson-Forssan Yhdyslanka-tehdaslehdet 1940-80-luvuilta. Muutamat digitoidut arkistot kertoivat paljon koneen ulkomaisista valmistajista. Johtolankojen loputtua kirjallisista lähteistä tietopyyntöjä lähetettiin niin Englannin, Ranskan kuin Unkarin museoihin. Ympäri maailmaa peräisin olevat koneet osoittavatkin hyvin, miten kansainvälinen Forssa oli jo kauan aikaa sitten. Oma lukunsa tiedonkeruussa on ollut koneiden sisältämä muistitieto ja ns. hiljainen tieto: kaikki se aikoinaan koneiden käyttöön sekä niiden kanssa työskentelyyn liittyvät muistot ja kokemusperäinen tieto, jota ei ole minnekään muistiin kirjattu. Kesällä ehdittiinkin saada muutamia pikaisia mutta mainioita juttutuokioita aikaiseksi Forssan tehtailla työskennelleiden ihmisten kanssa. Toivottavaa toki olisi, että vielä lähitulevaisuudessa toteutuisi laajempi ja kattavampi koneisiin liittyvän muistitiedon kerääminen.

Kuvassa on meneillään säätin vaihto, jossa rengaskehruukoneen täydet lankapuolat vaihdettiin tyhjiin. Säättitytöllä on kuvassa päällään puoliesiliina, jonka isossa taskussa tyhjät puoat kulkivat kätevästi mukana.
Kuva: Forssan kehräämö, 1950-luku. Forssan museo.

Vaunutalliin sijoitetut koneet edustavat laajasti 1900-luvun tekstiiliteollisuuden menneisyyttä. 1950-luvulta peräisin olevat rengaskehruukone ja Northrop-kutomakone ovat muistuttamassa koko puuvillateollisuuden perustasta, eli langan kehruusta ja kankaiden kutomisesta. Muut koneet puolestaan kertovat pääosin kankaanpainannasta, joka yhtenä tekstiiliteollisuuden erikoisosa-alueena on Forssan historian kannalta erityisen oleellista: Vuodesta 1861 Forssa oli ensimmäinen ja pitkään myös ainoa painetun kankaan tuottaja Suomessa. Niinpä massiivinen telapainokone, eriskummallinen moleteerauskalusto ja epätavallisen kookas reprokamera ovat kiehtova aikamatka arvokkaaseen Forssan painokangastuotannon menneisyyteen.

Kuva on otettu Finlayson-Forssan Viksbergin tehtaiden viimeistämöstä, telapainokoneiden rivistöstä. Ensimmäinen telapainokone ostettiin Forssan tehtaille jo vuonna 1862. Vaunutallissa on esillä yksi telapainokone, joka hankittiin Forssaan vuonna 1937. Kuva: Forssan museo.

Syksyn ja loppu vuoden mittaan Forssan museo tulee julkaisemaan blogissaan juttusarjaa Vaunutallin koneista ja niiden värikkäisiin tarinoihin tehdystä tutkimusmatkasta. Kirjoittaja on kesän 2019 Forssan museolla tekstiiliteollisuuden koneiden parissa työskennellyt FM Niklas Pietilä.