Forssan museon Aulagalleria muuttuu Galleria Moletiksi

Forssan museon alakerran näyttelytilaa on vaatimattomasti kutsuttu Aulagalleriaksi. Tunnelmallinen makasiinimme on houkutellut paljon kiinnostavia näyttelyitä ja taiteilijoita, ja sen nimi onkin herättänyt kävijöissä ihmetystä: "Eihän tämä ole mikään kylmän kalsea aula, vaan galleria isolla G:llä!" Riittävän usein kommenttia kuultuamme aloimme ajatella: Miksipä emme tosiaan tekisi asialle jotakin? Persoonallinen galleria ansaitsee arvoisensa nimen!

Ja uusi nimi on ... Galleria MOLETTI!


Timo Väisänen ja Tiina Karhu ripustavat teosta Galleria Moletin seinälle.


Nimi otetaan käyttöön tekstiilitaiteilijoiden Tiina Karhun, Aet Ollisaaren ja Tuiti Pajun TEKOÄLYTÖN -näyttelyn avajaisissa torstaina 16.5. klo 17-19.


Sana 'moletti' juontaa 1800-luvulle ja liittyy kankaanpainannan menetelmien historiaan. Kankaan painaminen alkoi Forssassa vuonna 1861, kun tehtaalle saatiin ensimmäinen perrotiinipainokone, joka käytti kankaan painamiseen kaiverrettuja puulaattoja. Heti seuraavana vuonna hankittiin telapainokone. Telapainokone siirsi kuvion kankaalle ns. syväpainomenetelmän avulla. Moletin kaiverruksessa haluttu kuvio siirrettiin kaivertamalla metallisylinterille, ns. emämoletille. Sen jälkeen kuvio siirrettiin osin mekaanisesti, osin kemiallisesti korkokuvaksi toiseen metallilieriöön. Tätä sanottiin reliffiksi. Reliffistä kuvio siirrettiin kupariselle painotelalle eli valssille, jolla kuvio painettiin kankaaseen. Aluksi koneen käyttämät kupariset moletit ja valmiit painotelat tilattiin kaiverrettuina ulkomailta. Valmiiksi kaiverrettuine kuosikuvioineen ne toivat Forssaan eurooppalaisen painokangasmuodin.

Vuonna 1892 tehtaalle hankittiin moleteerauskone sekä palkattiin moletöörejä sitä käyttämään. Eräskin Joseph Heim saapui Forssaan Mulhousen maineikkaasta tekstiilikaupungista vuonna 1902. Museon arkistoista löytyi hänen työsopimuksensa. Vuonna 1926 tehtaalle palkattiin Saksasta alan ammattilainen, molettimestari Ernst Paul Lehmann. Hänen myötänsä tuli mahdolliseksi koko kankaanpainoprosessin - kuosimallista valmiiksi kankaaksi -  toteuttaminen Forssan tehtaalla. Lehmannin alaisuudessa vuodesta 1926 työskennellyt Tauno Tähti muistelee Turun Sanomien haastattelussa 3.8.1981:
"Ei silloin ollut tekstiilitehtaalla taiteilijoita tai ateljeita. Kauppamatkustajat toivat malleja ulkomailta. Kaivertaja oli sen ajan suunnittelija, hän toteutti ideat ja aiheet uusiksi kuoseiksi. Vanhoja malleja piti aina sen verran muunnella, ettei ihan suoraan matkittu."

Ensimmäiset tehtaan omat mallisuunnittelijat aloittivat työskentelyn jo 1940-luvun puolella. Tauno Tähden tytär Arja Mattila (o.s. Tähti) palkattiin mallipiirtäjäksi kuparivalssiverstaaseen vuonna 1948. Ennen työhön ottoa tehtaan insinööri Matti Moring kysyi Tähden isältä: "Osaaks teidän likka piirtää?" Tytär Arja teki kotona piirustuksen näytteeksi ja sai paikan. Forssan ateljee perustettiin virallisesti vuonna 1951.

"En ole kiivennyt Lönnrotin tapaan puuhun piirtelemään. Minun puuni, kouluni ja yliopistoni on ollut tämä tehdas. Täällä olen kuvani tehnyt", muisteli Arja Mattila tekstiilitaiteilijan työnsä alkuvaiheita Yhdyslanka-lehdessä 3/1976.

Moletti on telapainoprosessissa käytetty kuparisylinteri, johon kaiverrettiin käsin haluttu kuvio tai kuosi.
Kuvassa on moletööri työssään.
Kuva: Forssan museo

Forssan tehtailla siirryttiin uudenlaiseen rotaatiopainotekniikkaan 1970-luvulla, ja vähitellen telapainokoneet jäivät historiaan. Forssan museon kokoelmissa on lukematon määrä moletteja, niiden valmistuksessa käytettyjä työvälineitä sekä uhkea kahdeksan värin telapainokone, joka oli käytössä 1930-1980-luvuilla.