Vorssammuseo 3.0

perjantai 2. lokakuuta 2015

V a p a u s KIERRÄTTÄÄ elävää perintöä

Museonjohtajan syyskuuta rikastutti kolme sisällyksekästä museoseminaaria: Norjan ja Viron museopäivät ja suomalaisten museoiden TAKO-kokoelmayhteistyöseminaari. Tapahtumissa puhuttiin yhteiskunnallisuudesta, kierrätyksestä ja aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Forssalaisittain siis todella ajankohtaisista asioista.

ArtSiro-kisan satoa, kesä 2014. Kuva Tanja Härmä.

Norjan museopäivillä Hamarissa teemana oli VAPAUS. Museoiden sananvapaus, toiminnanvapaus, rajat ja yhteiskuntasuhteet ja rooli yhteiskunnassa. Näkökulmaa haettiin museoiden ulkopuolelta, sillä puhujiksi ja museoita kommentoimaan oli kutsuttu muita kuin museoväkeä. Museopäivien aiheen avasi kulttuuripolitiikan tutkija Ole Marius Hylland, joka muistutti, että museoita on aina perustettu johonkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja tarkoitukseen. Yhteiskunnallinen rooli on selviö, mutta aiheen tulkinta muuttuu aikojen muuttuessa. Sen jälkeen toimittajille oli annettu tehtäväksi esitellä itselleen merkityksellisiä museoita. Poliitikot saivat sitten vuorollaan kertoa, miksi museot ovat tärkeitä. Suomalaisia osallistujia innosti kovasti poliitikkojen ja toimittajien kuuleminen, sillä meikäläisten museoalan seminaareissa usein on painopiste oman alan puhujissa.  

ArtSiro-pussi. Kuva Tanja Härmä.
Viron museopäivillä Narvassa puhuttiin KIERRÄTYKSESTÄ. Miten ja mitä museoissa kierrätetään, mitä etua kierrätyksestä voi olla museolle. Puhuttiin myös tekstiilin kierrätyksestä designin ja ekologisuuden kannalta. Puhujiksi oli kutsuttu kulttuurintutkija, museoväkeä, yrittäjiä. Kulttuurintutkija Kai Pata puhui siitä, miten kulttuuri itsessään on kierrätystä. Jokin vakiintunut kulttuuritapa kohtaa muutospaineen ja joutuu tulkitsemaan itsensä uudelleen: syntyy uusi kulttuuri. Muotoilija puhui tekstiilikierrätyksen mahdollisuuksista. Yrittäjä siitä, miten pullonkierrätyksestä kanavoidaan rahaa kulttuurille. Forssan museon Re3 –projekti oli kutsuttu esittäytymään tässä yhteydessä, sillä projektissahan hyödynnettiin sekä museon käyttömateriaaleja että TexVexin kierrätystekstiiliä. Suuren maailman tuulahduksen toi Lontoon tiedemuseon Susan Mossman, joka esitteli Rubbish Collection –projektin. Taiteilija Joshua Sofaer'n idean mukaisesti kerättiin kaikki museon roskiksiin päätyneet jätteet yhden elokuun ajalta. Kuukauden aikana museon kohteissa vieraili 300 000 kävijää, ja materiaaliakin kertyi kymmeniä tonneja: se kaikki lajiteltiin, luetteloitiin, käsiteltiin ja järjestettiin näyttelyksi. Miten valtavan paljon jätettä me ihmiset tuotamme! 

Moron-tossun tekotavan elvytys oli elävää perintöä. Kuva Tanja Härmä.
Kansallismuseon TAKO-seminaari oli museoiden kokoelmayhteistyön seminaari, ja sellaisena tietysti hyvin museopitoinen. Leena Marsio esitteli aineettoman kulttuuriperinnön, tai elävän perinnön, käsitteen. Se tarkoittaa tapoja, taitoja, tietoja, rituaaleja ja käytäntöjä, jotka elävät ihmisissä ja yhteisöissä, ja jotka kaikki tunnistavat. Kuten esimerkiksi se, että kesäisin poimitaan mustikoita ja syödään mustikkapiirakkaa. Tai että juhannuksen aikaan hakeudutaan luonnon ääreen juhlimaan. Ja joulua vietetään kodeissa perheen parissa. Paikannimet. Paikkojen merkitykset. Monelle yhteiset muistot. Jokin tietty käsityötaito. Aineettomaan kulttuuriperintöön liittyy myös esineitä, ja sitä kautta teema liittyy luontevasti museotyöhön.  Uuden termin sisäistäminen nosti helpotuksen huokauksen forssalaisten huulille. Hieman hankalaksi, vaikkakin tavattoman kiinnostavaksi, osoittautunut tekstiilimuistojen keruuhan oli nimenomaan tätä elävän perinnön tallentamista. Esinekeskeisenä museona koimme hankalaksi keruun aineettomuuden: mitä tässä oikein tallennamme ja miten? Mutta nyt siis opimme, että ei sovi lannistua, vaan viedä asiaa reippaasti eteenpäin! Olemme trendeissä vahvasti kiinni, vaikka ideat vielä vähän leijuvat.

Kotimatkalla kolmen tapahtuman teemat kiertyivät toistensa ympärille. Päällimmäiseksi ajatukseksi muodostui se, että museot haluavat olla erottamaton osa yhteiskuntaa ja avainasemassa yhteiskunnan vakauden säilyttäjänä tässä suurten muutosten ajassa. Haluamme, ja osaamme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti