Tällä viikolla tuskailemme käsikirjoituksen kanssa. Sanovat,
että tuska on hyvästä ja edistää lopputulosta. Toivottavasti näin on.
Käsikirjoituksen punaisena lankana on ihmisten elämä ja painokankaan tarina. Pyrimme iholle. Löytämään samaistumiskohtia entiseilisen ja tämänpäivän välille. Vaatii työtä, mutta onnistuu ( kop kop!) Sen sijaan aihepiirien valinta ja käsittely on käsikirjoitustyössä se tämänhetkisen tuskan ydin.
Forssassa puhumme mielellämme Suomen ensimmäisestä maaseutuelokuvateatterista,
ensimmäisten joukossa olleesta puhelinlinjasta, jopa Suomen ensimmäisestä
sähköraitiotievaunusta, sähköpässistä. ”Ensimmäiset asiat” ovat jo
historiakirjoituksen tradition mukaan tärkeitä solmukohtia. Ne ovat yleensä
itsestään selvästi mukana historiallisissa näyttelyissä. Niin meilläkin.
Entäpä aihe tai aikakausi, joka on tärkeä,
mutta jonka aikana tapahtumat ovat olleet suurin piirtein samat kuin muillakin
paikkakunnilla? Tai entä paikallishistorian osa-alue, joka taatusti on tärkeä kokijoilleen,
mutta joka painii muiden yhtä tärkeiden aiheiden kanssa samassa
sarjassa? Tässä vaiheessa näyttelykäsikirjoitus ei ole enää pelkästään tietojen kokoamista ja tulkitsemista. Se on myös terävöittämistä
ja karsintaa.
Tällä hetkellä pohdimme, miten voisimme esimerkiksi erottua muiden kaupunginmuseoiden
sota-aikakuvauksista ja tuoda palettiin jotain omaperäistä. Korostammeko
Finlayson-Forssan armeijalle suunnattua tuotantoa (jalkarätit, lumipuvut,
reppukankaat) vai Puistolinnan rakentumista naisvoimin? Muolaalaisten
evakoiden asettuminen Lounais-Hämeeseen kuuluu lähtökohtaisesti tulevaan
perusnäyttelyyn, koska museon tallennusvastuuseen kuuluu Muolaan evakoiden
historia. Käsikirjoituksessa ei ole erillistä teemaa esimerkiksi
paikalliselle musiikin historialle tai urheiluseuroille. Toisaalta
näyttelyn loppuun on tulossa Forssaan linkittyvää musiikkia soittava jukeboksi,
urheilun historia tulee esiin 70-luvulle sijoittuvassa interiöörissä
esinevalintojen ja tekstien kautta. Iso ja tärkeä aihepiiiri, mikä
käsikirjoituksesta tällä hetkellä vielä puuttuu, on Forssan alueellinen
rakentuminen 1800-luvulta tähän päivään. Tulossa sinne se kyllä on.
Haluaisitko itse todeta, mitä käsikirjoituksessa nyt on ja
mitä siellä mielestäsi pitäisi vielä olla? Haluatko kuulla työryhmän kootut
selitykset, miksi tärkeänä pitämäsi aihepiiri joko on tai ei ole kässärissä
mukana?
Käsikirjoituksen työversion voit lukea tästä. Blogin sivupalkista löytyy sama linkki. Kommentit Kristiinalle tai Sannalle. Otamme
ne mielenkiinnolla vastaan!
Käsikirjoittaja on jättänyt konseptit levälleen ja lähtenyt kahville. Mitä työmoraalia tämä oikein on??? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti