Näyttelykäsikirjoituksessa on väliaikatsekkauksen paikka.
Monta teemaa on käyty läpi, purettu esineiksi, tekstiksi, kuviksi ja ääniksi. Meillä on suuret
odotukset näyttelyarkkitehdin suhteen, mutta vaikka saimme hommaan taitavan Taina
Väisäsen*, ei hänkään voi taikoa meille tilaa lisää. Ja tila - tai sen puute - on ongelma silloin, kun asiaa on paljon.
Sen tähden jotkin mielenkiintoiset aiheet saattavat tulla näyttelyssä
esille jollain muulla tavalla kuin perinteisenä esine ja teksti -installaationa.
Yksi tällainen aihe on Forssan 1930-luku.
Ei niin, etteikö 30-luvulla olisi sattunut ja tapahtunut.
Lapuanliike oli voimansa tunnossa – myös Forssassa. 1930-luvun alun
kommunistivainoissa sai surmansa mm. forssalainen Yrjö Holm. Holmin murha ja sen selvittely on dramaattinen aihe ( lisää murhia! Lapuanliikkeeläisten joukkomielenosoitus! Syyllinen jää rankaisematta – mutta katuuko hän
sydämessään?). Toinen forssalaisia liikauttanut asia oli Forssa Oyn myyminen Finlaysonille vuonna 1934. Tehtaat säilyivät
Forssassa, mutta ylin päätösvalta yhtiön asioista siirtyi Tampereelle.
Esineistöä asiasta ei juurikaan ole. Varaston hämäristä on
löytynyt Vihtori Kosolaa kuvaava kipsireliefi. Valokuvia ja arkistomateriaalia
löytyy. Mutta ovatko ne vitriinissä millään tavalla houkuttelevia ja
informoivia? Entä lapset? Kuinka rajaamme murhat pois heidän silmistään?
Joten: saisiko olla pieteetillä toimitettu sanomalehti
asiaankuuluvin syvä-artikkelein ja ilmoituksin? Laminoituna tai kernikankaalle
painettuna, jotta museovieras voisi istahtaa mukavasti alas ja tutustua selailua
kestäviin Menneisyyden Uutisiin? Tai Wanted-juliste, jolla etsitään Forssasta 1930-luvun
tullipolitiikan takia hukattuja työpaikkoja takaisin tuotavaksi – tietenkin
runsasta palkkiota vastaan?
Olisiko Sinulla parempi idea?
Asiakkaita tutustumassa pienoismalleihin ja tekstiplansseihin. Kiinnostaisiko ketään istua alas ja tutustua Menneisyyden Uutisiin? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti