Esihistorian jälkeen perusnäyttelykäsikirjoitus
tekee pitkän loikan 1800-luvun alkupuolelle.
”Sauhupirtti ja
kartanonsali” -osio kertoo elämästä Loimijoen Kuhalankosken tienoilla ennen
Forssan tekstiilitehtaiden perustamista. Kiitos Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen ansiokkaan keräystyön, esineistöä ja muuta materiaalia
teemaan löytyy runsaasti. Vaikka uuden perusnäyttelyn tarina kiertyy Forssan
tehdasyhteisöön kasvun ja käännekohtien ympärille, myös rakkaat kuntanaapurit sisältyvät
näyttelyteemoihin. Näin mm. 1800-luvulla, kun kerrotaan alueen
hallintosuhteista sivuten Tammelan kirkkopitäjää ja Jokioisten mahtavaa kartanoa, Jokilääniä.
Kipupiste sekä tässä
teemassa että kaikissa muissa teemoissa on sama. Kuinka paljon satunnainen
näyttelyvieras tietää? Mistä hän haluaa lisätietoa – kuinka paljon
hän jaksaa sulattaa? Kuinka syvällisesti kerromme lounaishämäläisistä
ryhmäkylistä – sarkajaosta – 1800-luvun alun hallintosuhteista? Vai onko
tärkeämpää ottaa selvää siitä, millainen oli torpantytön elämänkaari, ennen
kuin A.W Wahren pystytti kosken rannalle Puuvillan-Kehruu-Pajastonsa?
Tällä hetkellä mietityttää myös teemojen itse
tehden- osiot. Mitä se olisi Sauhupirtin ja kartanonsalin kohdalla - villan
karstaamista käyttökokoelman karstoilla vai pitäisikö osastolle hankkia "saa koskea ja kokeilla" -rukki? *
Mitä mieltä Sinä olet?
Mitä mieltä Sinä olet?
 |
| Forssan museon talonpoikaisesineistöä perusnäyttelyssä * Rooliasut lapsille ja oikeat, jalkaan laitettavat virsut ovat tämän hetken suunnitelmien kärjessä. Lounaishämäläistä murretta pääsee myös kuuntelemaan joko tässä osiossa tai näyttelyyn suunnitellussa av-tilassa. |
Itse tehden -osiot kuulostaa kivalta. Ootteko käyneet katsomassa ja hakemassa ideoita Työväenmuseo Werstaan Katkeamaton kangas -näyttelystä? Rukki olis kiva, mutta siihen pitäis varmaan saada opastusta. Ehdotan ruokatalouteen liittyvää tekemistä eli käsikivet ja kahvimylly. Siitä tulis tuoksuakin museoon.
VastaaPoistaOtatteko huomioon mahdolliset kuntaliitokset naapuripitäjiä sivuamalla?
Naapurikuntien huomioon ottaminen liittyy museoon muutenkin kuin mahdollisten kuntaliitosten takia. Museon juuret ovat tiukasti 1920-lukulaisessa maakunta-ajattelussa. 1920-luvulla muodostettiin käsitteellinen Lounais-Hämeen maakunta: alue, johon kuuluu Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila, Urjala (ja toisinaan myös Somero). Nykyisin Lounais-Hämeen kunnat kuuluvat kolmeen eri maakuntaan: Kanta-Hämeeseen, Pirkanmaahan ja Varsinais-Suomeen. Nykyisestä Forssan museosta visioitiin Lounais-Hämeen (maakunta)museota, jolla nimellä museo toimikin aina vuoteen 2006 saakka. Tämä 80 vuoden historia, joka näkyy museon kokoelmissa, tulee ilman muuta esiin myös uudessa näyttelyssä.
VastaaPoistaKati K
Wau, kahvimylly onkin kiva idea! Rukki-ideasta olemme saaneet realistista "koettu ja nähty" palautetta myös Sarka-museon väeltä. Kiitoksia siitä!
VastaaPoistaVielä emme ole ehtineet Werstaaseen - mutta kalenterissa vierailu kyllä on. Myös Werstaan juuri avautunut näyttely Koijärvi, Kessi ja Kuusamon kosket kiinnostaa.
Kati vastasikin jo liittyen naapurikuntien huomioonottamiseen perusnäyttelyssä. Lounais-Häme & Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys onkin käsikirjoituksen 20-luku -osion kärkiteemoja. Siitä lisää myöhemmin...