Vorssammuseo 3.0

maanantai 23. tammikuuta 2017

Raportti kangaspakan juurelta eli Wear & Share Forssassa

Forssan, Södertäljen (Ruotsi) ja Struerin (Tanska) museoilla on käynnissä yhteinen tekstiiliperintöön liittyvä museoprojekti Wear & Share. Projektin aikana ystävyyskaupunkimuseot innostavat, kannustavat ja ohjaavat kokoelmiinsa ja tekstiiliperintöön yleisemmin liittyvää toimintaa. Projektin idea syntyi ystävyyskaupunkien kulttuuriväen tapaamisessa Södertäljessä keväällä 2015, jatkui skype-palavereissa kesän yli ja alkoi toimintana syksyllä 2016.

Yksityiskohta Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun Amanda Hakalan (11v.) työstä. Kuva: Teija Lauronen.
Forssan museossa projekti on nyt elänyt puolisen vuotta, huipentuakseen maaliskuussa 2017 Vinkkelin näyttelytilaan koottavaan Puuvillapäiväkirjat –näyttelyyn ja sen yhteydessä järjestettävään seminaariin, jossa pohditaan, mitä kaikkea museoiden tallentamasta tekstiiliperinnöstä voikaan ammentaa.

Wear & Share –projektiin liittyvä toiminta rihmastoituu moneen suuntaan. Toiminnan keskiössä museolla on ollut Tanja Härmä kertoo:

Tekstiiliperintöprojekti on Forssan museolla sisältänyt kaksi suurempaa kokonaisuutta, joista toinen on Ulla Nummikosken lahjoittamien kankaiden digitointi ja toisena sirosäkkimuistojen kerääminen. ”Ulla-projektiin” on sisältynyt kankaiden läpikäynti lajittelusta, mittauksesta, raportin hahmottamisesta, merkinnästä, valokuvauksesta luettelointiin asti. Kankaat tulevat luetteloinnin jälkeen esille Piipun juurella –tietokantaan. Tästä valokuvausosuuden ovat tehneet ahkerat viestinnän työssäoppijat Alina Rämö ja Pinja Heinilä.



Kuvakaappaus Piipunjuurella -tietokannasta http://bit.ly/2jTtuPc



Toinen tehtävä on ollut sirosäkkeihin liittyvien muistojen kerääminen. Sirosäkki oli Finlaysonin tehtaanmyymälän poistokangassäkki, joita sai ostaa edullisesti tehtaanmyymälästä 1990-luvun alkuun saakka. Sirosäkkimuistoja on kuka tahansa saanut lähettää museolle. Pääosin muistot on kerätty ryhmistä tai otettu ihmisiin yhteyttä saatujen vinkkien kautta. Kerätyt muistot ovat luettavissa Puuvillapäiväkirjat-näyttelyssä 28.2. -26.3.2017 Vinkkelissä, jossa on myös esillä muutamia sirosäkkimateriaalista tehtyjä tekstiilejä.  


Osa projektia oli myös mallitilkkuarkkien, toiselta nimeltään kuosikorttien, hyödyntäminen luovissa työpajoissa. Kuosikorttien lajittelu museokokoelmissa säilytettäviin kappaleisiin ja työpajoissa tai museokauppatuotteissa hyödynnettäviin käyttökappaleisiin kesti kaikkiaan kaksi vuotta. Keskittymistä vaativaa lajittelutyötä tehtiin sysäyksittäin, monen ihmisen voimin. Mallitilkkuarkit ovat omanlaisensa tiivistelmä Finlaysonin tuotannosta Forssassa, sillä arkeissa on mallit kaikista kankaista, joita Forssassa valmistettiin 1960-80-lukujen aikana. Värikkäiden mallitilkkujen innostamaa toimintaa syntyi Forssan kuvataidekoululla ja Wahren-opistolla. 

Yksityiskohta Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaan työstä. Kuva: Teija Lauronen.
Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu lähti tutkimaan tilkkujen kautta lähimenneisyyttä. Opettaja Teija Lauronen kertoo: ”Kaikki kuviskoululaiset 4-17-vuotiaisiin ovat syksyn aikana tutustuneet 1970-luvun elämänmenoon, muotiin ja sisustukseen. Sitten he ovat valmistaneet oman työn museolta saaduista tilkuista. Kaikkiaan töitä tehtiin noin 250. Joukossa on monenlaista toteutustapaa kollaaseista keramiikkaan, koruihin, futuro-taloihin ja uusiin painokuoseihin. Teoksia tulee esille myöhemmin keväällä Helsingin kaapelitehtaalle järjestettävään ”Löytöretkellä” näyttelyyn, joka juhlistaa Lasten ja Nuorten kuvataidekoulujen liiton 35 vuoden toimintaa. ”


Työn äärellä: kalligrafiaa kankaista. Kuva: Vivian Majevski.
Vivian Majevskin ohjaama Wahren-opiston kalligrafiapiiri mietti syksyllä, miten juhlistaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotta. Vivian kertoo: ”Kun suunnittelimme vuoden teemaa, ajatuksemme johtui pian 170-vuotiaan Forssan omaan tekstiiliperintöön, ja sen myötä mallitilkkuihin. Haimme museon kangasmalleista sellaisia muotoja ja kuvioita, joista saisi muodostettua kirjaimia. Malleista etsittiin viivoja, kaaria, pyöreyttä, kulmikkuutta, ohuutta, paksuutta – kirjaimiin liittyviä ominaisuuksia. Piirissämme on kymmenen ihmistä, joista jokainen tekee tilkuista omaa kirjaansa, joka kertoo koko prosessista ja sen takana olevista ajatuksista. Lisäksi tallennamme työskentelyämme yhteiseen teokseen.

Myös Forssan Ammatti-instituutin Tekstiili- ja vaatetuspuolen opiskelijat osallistuvat projektiin opintojensa yhteydessä. Opettaja Karita Stenfors-Selkälä kertoo:

Härmän Tanja kävi alustamassa tekstiiliperintöprojektin alkuun. Pohdimme kymmenen oppilaan ryhmässä yleisesti pukeutumista ja muotia. Mietimme, että ostamme nuorille suunnatun muotivaatteen jonkin kansainvälisen vaateketjun myymälästä. Pyrimme yhteistyössä vaateketjun kanssa selvittämään tuotteen alkuperän; missä tuote on tehty, mitä materiaaleja on käytetty, millaisia värjäysprosesseja on käytetty ja miten tuote on kulkenut Suomeen. Pyrimme myös selvittämään tuotteen käytön elinkaaren sekä sen, mihin tuote matkaa käytön jälkeen Suomessa. Tämän kaiken yritämme esittää elävästi kuvakertomuksen avulla.

Entä mitä tapahtuu kevään aikana monikulttuurisessa Södertäljessä ja Bang&Olufsenin kotipaikassa Struerissa? Siitä kerromme myöhemmin.


Projekti sai Osaamisen kehittämiseen suunnatun avustuksen Pohjoismaiselta Kulttuuripisteeltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti