Kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 9.10. on
käsittelyssä Parma Oy:n aie lahjoittaa Puolimatkan 1960-luvun Wolff-nosturi
Forssan kaupungin ylläpidettäväksi.
Nosturi vuonna 1988. Kuva: Piipunjuurella.fi |
Mutta. Nosturilla on myös hintansa. 50-vuotiaan rautarakennelman
korjaaminen tai purkaminen ei ole ilmaista. Tuleekin mieleen, olisiko
lahjoituksen motiivina välttää korjauskustannukset? Ajan nakertamana nosturi
tulee olemaan ympäristölleen vaarallinen.
Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille, sanoo Suomen perustuslaki. Miksi se ei siis kuuluisi myös yrityksille?
Nosturin tarina-arvo on suurin Parma Oy:lle. Tässä olisi menestyvälle yritykselle hieno ja trendikäs mahdollisuus rakentaa omaa julkisuuskuvaa. Jos Parma haluaa lahjoittaa nosturin, niin miksipä siis Parma ja Forssa eivät solmisi vastikkeellista yhteistyösopimusta? Parma maksaisi esim. vuotuisen sponsoroinnin kulttuuriperinnön ylläpitoon. Tekninen toimi voi suunnata korvauksen vaikkapa tekstiilimuseon korjaukseen. Yhteistyön voisi kruunata klassikkokuosien siirtyminen betoniin jossain paikallisessa rakennuskohteessa? Museo voi myös nostaa forssalaisen rakennusteollisuuden historiaa näkyviin omilla menetelmillään. Parma saisi vastineeksi sekä Nosturin tarinan että verovähennyskelpoisen goodwill-arvon ja mainiota synergiaa.
Kaupungilla on Forssan museon kautta myös Finlaysonin kanssa sopimus, jonka mukaan yritys maksaa pienen vuotuisen tuen tekstiiliperinnön ylläpitoon. Vaikka summalla ei tiloja remontoida, se antaa vahvan viestin yrityksen kulttuuritahdosta.
Teksti: Kati Kivimäki
Kyllähän täällä Finlaysonia ja heidän omistamiaan kankaita hyysätään, miksei myös toista yhtä suurta vaikuttajaa - rakennusliikettä, jonka avulla on puoli Helsinkiä rakennettu.
VastaaPoistaKiitos kommentista! On aivan totta, että Forssan kaupunki ylläpitää laajaa tekstiiliarkistoa, jossa on Forssa-yhtiön (1847-1934), Finlayson-Forssan (1934-2009) ja Finlaysonin (1973-2009) aineistoja. Finlayson Oy tukee museota vuosittain summalla, joka vastaa puolta arkistotilan vuokrasta. Lisäksi Finlaysonin osakkaiden säätiö tukee tekstiiliarkiston järjestelytyötä noin kuukauden työpanoksen verran vuodessa. Voimavaroja yhdistämällä kulttuuriperintö hoituu paremmin!
VastaaPoista