Ensi keskiviikkona, joulukuun 10. päivänä, tulee 200 vuotta Axel Wilhelm Wahrenin (1814-1885) syntymästä. Wahren oli Forssan puuvillatehtaiden ja sitä kautta koko tehdaskylän perustaja, Kymi Osakeyhtiön ja Tampereen Verkatehtaan perustaja, suomalaisen teollistumisen ajan suurmies. Hän oli tarmokas visionääri, taitava verkostoituja ja rohkea riskinottaja: kelpo esikuva nykyajallekin.
|
Wahrenin muistomerkki paljastettiin 1887. |
Syntymäpäivän kunniaksi Forssan Työväentalolla järjestetään kaikille avoin
Wahren-juhlailta, jossa
Juho Silvennoisen säveltämä
Wahren-alkusoitto saa
ensiesityksensä Lounais-Hämeen musiikkiopiston oppilaiden esittämänä.
FT Jouni Yrjänä tulee puhumaan 1800-luvun puolivälin suomalaisesta talouselämästä ja teollisuudesta ja Wahrenin roolista niiden kehittäjänä. Yrjänän esitelmä toimii lähtölaukauksena Wahrenin elämäkertatutkimukselle.
Wahren tuli Suomeen 24-vuotiaana tyhjätaskuna, mutta kuollessaan 71-vuotiaana hän oli laajalti arvostettu ja varakas aatelismies. Olemme saaneet lukea hänen saavutuksistaan ja perheestäänkin, mutta millainen mies Wahren oli eläessään? Jotain kertoo Wahrenin sukuvaakunaan otettu tunnuslause "Vänfast" - ystävyydessä luotettava. Ja se, että hän oli tunnettu kärsivällisenä johtajana, joka tuntui itse osaavan mitä vain. Jos jokin homma ei heti luontunut, neuvona oli: "Sylkäise kouriisi ja koeta uudestaan!"
|
Corps de Logie, Forssa Yhtiön pääkonttori ja Wahrenin asuinrakennus Yhtiönpuistossa. |
Forssaa ei olisi ilman Wahrenia, ja hänen kättensä jälki näkyy kaupunkikuvassa yhä. Kulkisimmeko edes keskellä kaupunkia, jos Wahrenia ei olisi ollut? Forssan tunnuskuvaksi ovat vakiintuneet kehräämön ja kutomon profiilit. Kerrotaan, että Wahren oli mukana lyömässä tiiliä, joista rakennettiin Forssan kehräämö. Wahrenin aikana paistettiin tiilet myös lankavärjäämöön, karhekehräämöön ja kutomoon, kahteen puuvillavarastoon, kasvihuoneeseen, meijeriin ja vesivoimalaan.
Forssan puisto perustettiin Wahrenin aikana. Sitä käytiin ihailemassa kaukaa - "kuin paradisi se on". Puiston alueelle rakennettiin kasvihuoneet, pääkonttori (paloi 1960-luvulla), nykyään Forssan klubina tunnettu rakennus, tehtaanlääkärin talo, insinöörin talo, tehtaankoulu ja ns. Meyerin talo. Puinen keilarata seisoi puiston nurkalla.
Kehräämölle vievän tien varrelle Wahren rakennutti työväelleen joukon kaksikerroksisia puisia asuintaloja, 'pytinkejä'. 1870-luvulla hän kaavoitti Ronttismäen (Kalliomäen) työväestölleen asuinalueeksi.
|
Ronttismäki, Forssan kirkon tornista otettu maisemakuva. Valokuvaamo Hellas.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti