Olkien havinasta joulukuusen havuihin!

Millaisena sinä muistat lapsuuden joulun? Syventyessä muistoihisi, kuuletko heleän naurun, tunnetko piparien tuoksun ja maistatko makoisan kinkun maun suussa? Kertoivatko vanhempasi tai isovanhempasi, miten heidän lapsuudessaan joulua vietettiin?

 

Perinteinen joulukausi alkaa Tuomaan päivästä 21.12. ja kestää Nuutin päivään 13.1. Joulurauhaa on kunnioitettu jo satoja vuosia. Ennen jouluksi tuotiin tupaan kuten myös kirkkoonkin oljet. Oljilla oli miellyttävää oleskella valvoessa jouluyötä ja perheen leikkiessä joululeikkejä. Oljet edustivat myös uuden satovuoden turvaamista ja Vapahtajan syntysijan pehmikkeitä.

 

Olkien lisäksi asuinhuoneiden seinät ja katto verhottiin puhtailla päreillä ja kattoon ripustettiin himmeli. Paloturvallisuus syistä 1700-luvulla kiellettiin jouluolkien käyttö, mutta osa jatkoi olkien käyttöä kielloista huolimatta. 1800-luvulla olkien sijaan tupaan tuotiin joulukuusi ja joulupukin vierailut ovat vielä nuorempaa perinnettä, joka juontaa Tapanin päivän leikeistä. Ennen joululahjat heitettiin raolleen avatusta ovesta.

 

Lauantaina 29.11. Forssan museossa on joulun tunnelmaa ja joulukuusen havujen havinaa. Tervetuloa ottamaan osaa Forssan museon ja Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämään joulukuusinäyttelyyn!

 

Kurkistus entisajan jouluun Piipunjuurella -tietokannan Esko Aaltosen valokuvien kautta:

Hykkilän Joululeikki esittely kansantieteen keräilijöille 1928. Leikin nimi on Leiskuuminen.

Kuvassa kaksi miestä leikkii joululeikkiä nimeltä leiskuuminen. Leikissä kaksi henkilöä asettuu vastakkain istumaan olkien päälle ja vuorotellen kumpikin heittäytyy taaksepäin, vetäen toisen perässään jalkojensa varaan.

Joululeikki suutarin sohiminen, joululeikki esittely vuonna 1928.

 

Kuvan leikillä on useita nimityksiä: "suutarin silmän puhkaiseminen", sohiminen ja suutarin sohiminen. Kuvan oljista punottu kolmijalkainen ukko on suutari, jonka pistäjä yrittää seipäällä kaataa ja jota varjelija yritti estää suistamalla pistelijän työnnöt nipun ohi.

Humppilan Nuuttiputin (nuuttipukki) esittely 1947.

 

Joululeikkiesittely nuuttipukista vuonna 1928.

"Nuttiputti" eli nuuttipukki on vanhaa perinnettä eli ennen Nuutinpäivänä joulurauhan päättyessä naamioituneet lapset/miehet kiersivät talosta taloon mm. laulamassa. Nuutin päivää on kutsuttu myös hiivanuutiksi, jolloin käytiin naapureitten sahtitynnyreillä. "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi".
 

Vuoden 1928 jouluesittely kansantieteen keräilijöille.

 

Hiljainen hetki jouluaattona. Jouluaterian jälkeen perheen pää alkoi lukea jouluevankeliumia Raamatusta. Raskas Raamattu on nostettu telineelle, ja luvun välissä isäntä vetää sauhun pitkästä piipustaan. Osa seinästä on peitetty päreillä osoitukseksi siitä, miten ennen mustat seinät jouluksi kokonaisuudessaa valkaistiin.

Hyvää joulun odotusta!


Kuvat: Esko Aaltonen
Teksti: Minna Lehtola
Lähde: Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri