Feminiini, maskuliini vai neutriko laitetaan?

Tyyki-museon lattiaan on teipattu ns. sotavitriinin ääriviivat, koska nyt on koesoiton aika. Käännetään vähän torsoa, korjataan lumipuvun hupun reunaa. Entäs kaasunaamari? Keräännytään arvostelemaan.

Pyöritellään ideoita. Vaihdetaan nukkea. Yksi ei tykkää nukeista, toisesta se on ok. Kolmas pitää ideaa mahtavana retroiluna, neljäs on viisaasti hiljaa. Päädytään kasvolliseen nukkeen. Silti jokin klikkaa. Jos koko näyttelyn nimi on Kirjavan Kankaan Kaupunki, niin eikö tässä pitäisi olla Forssan kankaita sota-ajalta? Ainakin jos emme ole samaa mieltä kuin Hitler.

Näyttelynteko on rankkaa puuhaa, yllätyksiä astelee nurkan takaa useammin kuin nurkkia ehtii havaita. Samalla näyttelynteko on luovaa toimintaa, ja luovassa on kehittymisen ja uudelleen näkemisen mahdollisuus. Sen tähden esineet ja niiden asettelu elävät viimeiseen saakka ongelmakohdissa. Jos parempaa keksitään, se tehdään. Korvataan siis sotilas kotirintamanaisella. Laitetaan nukelle sukset, koska nainen on menossa ilmatarkkailuvuoroon Korkeavahan näkötorniin. Päätetään, että vorssammuseon sotavitriini on maskuliinin sijaan feminiini. Asetellaan vistramusliinia vesikelkkaan ja toivotaan, toivotaan oikein kovasti että vesikelkka mahtuu vitriiniin myös oikeasti eikä vain harjoituksessa.

Samaan aikaan liimataan kankaita pahville ja magneettinauhaa pahvien taakse. Tuskaillaan kadonneita pleksinäytteitä. Viimeistellään, korjataan, konkretisoidaan paperien suunnitelmat pahviksi, paperiksi, pyöränrenkaiksi, lastulevyksi ja lasiksi.  

Tuodaan museonjohtajan huoneeseen heteka, jotta siinä saa levätä. Mutta vain hetken. Sillä sekin on menossa näyttelyyn. 

Kuva:Tanja Härmä

How to present the war years at 1940´s in Forssa? First we planned putting an illuminated mannequin dressed as a solder in the glass case. Then we decided that there should be fabrics, because the whole theme of the exhibition is textiles. Forssa grew, after all, around textile mills. So instead of a solder we ended up with a war-time woman and a small sledge with a lot of wartime fabrics on.

Ihan kädetöntä osa 1

Forssan museo. Viikko 41. Museoassistentin viikkokatsaus:

Kädessä:

silkkipaperi, kangas, päätön nuppineula, kameralaukku, kamera, salamalaite, linssinsuojus, kynä, paperi, valaisin, kangaspakka, kangasrulla, pölyhuiska, silityslauta, silitysrauta, jatkojohto, hiiri, siirtojohto, muistitikku, kalenteri, lehti, kirja, kirjekuori, mallinukke, naru, pöytä, tuoli, penkki, kuplamuovi, teippi, puhelin, laturi, avain, pahvilaatikko, nokkakärryt, mallinuken osat, lumipuku, lääkintälaukku, kannettava tietokone, videotykki, ikkunalasi, ovi, muovi, lastulevy, rukki, pienoismalli, lauta, lamppu, kaappi, pahvi, kivilaatta, tarra, sakset, suti, pensseli, hiustenkuivain, imuri, katajanhavu, siivousrätti, tikkaat, raksavalo, opastaulu, mekko, virtahepo, kissa, koira, Aku Ankka, lakkamaalipurkki, lankarulla …

Amanuenssi ja Saunasillan peruskorjaus.

Museonjohtaja.

Projektitutkija ja mallinukke.

Työssäoppija ja liikkuva kuva.

Projektitutkija ja Aku Ankka.

ja kameran takana museoassistentti.

Levikset repee - väreistä

Ihmiskokeessa assistentti Härmä.
Kuva: Forssan museo/ Kristiina H.

Dataprojektori hurisee, kun tietokone syöttää projektorin kautta maailmalle kuoseja kautta aikain. Väliaikaisen valokuvakatoksen alla museoassari ja amanuenssi laskostavat eri materiaaleja kolmen interseksuaalisen mallinuken päälle. Testing testing. Kuuleeko ohjaamo? Peukku ylöspäin. Toimii! 

Valmisteluja ja testausta tarvitaan tulevan perusnäyttelyn 1950-60 -luvun osastoa silmälläpitäen. Tekstiilitehdaskaupungissa tuotettujen vanhojen kuosien esittämisessä käytetään hyödyksi nykytekniikkaa, joskin heijastuspinta on tällä kertaa sileän valkokankaan sijasta vaaleisiin puettu nukke. Mutta olemmeko ajatelleet tarpeeksi pitkälle? Voisiko valkokangas olla kuka tahansa?

Näinä päivinä, kun Forssan museon avautumiseen on puolitoista kuukautta aikaa, tarvitaan valmistelujen ja testausten lisäksi tarkkaa silmää, nauhurimuistia ja mittanauhaa. Sekä hyviä unenlahjoja, mieluimmin öisin. Museolla sahat yhä soivat ja taitava puuseppä Risto Niilimaa ja entisöintimestari Elina Wirkkala rakentavat 70-lukuhuonetta sekä tupaa työnimellä "Hiili". Verhoilija Hanna verhoilee. Näyttelykalusteita sovitellaan. Olo on kuin jättisuuressa nukkekodissa. 

Tervetuloa Forssan museon kiireviikkoihin blogin, twitterin, FB:n välityksellä. Kirjavan Kankaan Kaupunki pullistelee purjeitaan taivaanrannassa. Se saapuu satamaan… aivan kohta! 

The re-opening of Forssa Museum is every day closer. Have to do a lot of testing and try outs before the great day. How to show visitors the contents of our textile archives? Why not try with photographs and data projector? But what would be the best screen for presenting the textile designs of 1950´s and 1960´s? Illuminated, white-dressed mannequins? Or... human being? We´ll try, we´ll test. Still 50 days left till the opening of Town of Tinted Textiles.