Uinuvat kokoelmat, aktiivinen kartunta ja nykydoku?

Forssan museo on mukana museoiden TAllennus ja KOkoelma –yhteistyöringissä, joka kokoontui eilen Kansallismuseossa. TAKO-museot toteuttavat kokoelmiinsa liittyviä tallennus- ja dokumentointiprojekteja, ja muutaman kerran vuodessa kokoonnutaan asian ääreen isolla porukalla tai pienemmissä, aiheittain jaetuissa ryhmissä. Forssan museo liittyi tuotantoa, palveluita ja työelämää käsittelevään ryhmään Muistoja Kutomolta ja Kutomo elää! –projektien kautta.

TAKO-yhteistyöhön liittyy myös kartoitusta ja järjestyksenpitoa. Tavoitteena on jakaa tallennusvastuuta, etteivät kaikki museot tallentaisi samoja juttuja ahtaisiin varastoihinsa. Aholan Teemu rupesi selvitysmieheksi, soitti 119 museoon ja kyseli kokoelmatyön painopisteistä. Vastauksista hän laati yhteenvedon siitä, mitä museot haluavat kerätä.  Lopputuloksesta on hauska etsiä ”tallennustyön mustia aukkoja”. Eikö kukaan tallenna makkarateollisuutta? Rakennuksia? Graafista teollisuutta? Missä on Kekkonen, missä naiset? Eikö yksikään museo tallenna terveydenhoitoa? Entä yhdistystoimintaa? Eikö Suomen historiassa ole mitään muuta käännekohtaa kuin 2. maailmansota?

Museot ovat innostuneita profiloitumaan ja tekemään yhteistyötä. Yli sata museota on jo nimennyt itselleen läheisen tallennusalueen. Työn ja kokemusten jakaminen ja muilta oppiminen on hauskaa ja tärkeätä. Yhteistyön ja keskustelun kautta piirtyy esiin oman museon erityispiirteet. Pikkumuseolle hämmentävää on projektiin liittyvä mallintava ja hallinnoiva osuus. Onko tosiaan tarpeen luoda malli, jossa jokainen elämän alue sopimuksin sidotaan jollekin museolle tallennettavaksi? Mikä on pienen museon todellinen mahdollisuus sitoutua yhteistyöhön isojen kanssa?  

Jaa että mikä on nykydoku? Se on nykydokumentointia, jossa jokin nyt tapahtuva ilmiö – vaikkapa toimittajan tai päiväkodin työpäivä - tallennetaan valokuvin, videoin ja esinein, ja tallennetaan kokoelmiin. Uinuva kokoelma puolestaan on sellainen, jota ei enää tai juuri nyt kartuteta eikä juuri esitelläkään.  Aktiivinen kartunta tai tallennus tarkoittaa sitä, että jokin ilmiö on tallennustyön ja muistitiedon keruun kohteena.  Meillä Forssassa nykydokua ja aktiivista tallennusta on tehty tekstiiliteollisuuden muiston parissa.

Nyt alkoi museomyssyn alla raksuttaa: miten TAKOn antamat ideat voisivat kanavoitua uuteen perusnäyttelyyn...

Kuvassa vasemmalla kuvaajana Ville Koivisto, pöydän ääressä tutkija Maria Vanha-Similä ja haastateltavana Ilkka Palsa, joka kertoo Finlaysonin muovitehtaasta - dokumentti dokumentoinnista!

Forssa museum participates the TAKO network through collecting and documenting Forssa textile heritage. TAKO is an acronym from the Finnish words tallennus (acquisitions and documentation) and kokoelmat (collections). More than hundred museums is willing to share the responsibility of preserving our common cultural heritage. Collaboration is mainly fun: learning together, sharing good practices, bench-marking.  Who will be in charge of documenting work at sausage factory? Concrete factory? What about Kekkonen and the women?