Kun tänään käy Yhtiönkadun varrella sijaitsevassa Kutomon kauppakeskuksessa, harva enää ajattelee miltä tämä iso tiilirakennus on sisältä aiemmin näyttänyt. Kuitenkin vielä puoli vuosisataa sitten rakennus oli automaattikutomo, jossa kauppahyllyjen tilalla oli parhaimmillaan lähes 1500 kutomakonetta. Sotavuosien seurauksena Finlayson-Forssa -yhtiö ei ollut tehnyt suuria investointeja vuosikymmeneen, mutta 1950-luvulle tultaessa tilanne oli toinen. Oli aika siirtyä uuden tehokkuuden ja automaation aikakaudelle. Vuonna 1951 valmistunut automaattikutomo oli aikansa edistyksellisempiä ja silloisten Pohjoismaiden suurin kutomo.
Kuva on Finlayson-Forssa Oy:n automaattikutomosta, joka
valmistuessaan 1950-luvun alussa oli Pohjoismaiden suurin ja uudenaikaisin.
Kuva: Forssan museo.
Automaattikutomoon sijoitettiin tehtaan ensimmäiset täysautomattiset kutomakoneet, jotka päätettiin hankkia saman tien Euroopan suurimmalta valmistajalta, British Northrop Loom –yhtiöltä. Yrityksen tehtaat sijaitsivat Englannin Blackburnissä, teollisen vallankumouksen synnyinmailla. Yksi näistä sadoista Forssaan tuoduista Northrop-kutomakoneista on nykyisin tallennettu Forssan museoon.
Museon vuodelta 1951 peräisin olevan Northrop-koneen alkuperäinen olemus on hyvin säilynyt. Katse saattaa helposti keskittyä koneen laidassa olevaan erikoiseen sylinteriin, joka onkin erällä tapaa laitteen sydän. Kyseessä on kudepuolakehikko eli patteri, jonka avulla kone vaihtoi automaattisesti syöstävään eli sukkulaan uuden lankapuolan tyhjän tilalle. Näin kutojan ei enää tarvinnut pysäyttää laitetta puolanvaihdon ajaksi, vaan kone saattoi käydä keskeytyksettä, kunhan patteriin oli aina ladattuna uusia lankapuolia. Kun aiemmin yksi kutoja oli pystynyt hoitamaan yleensä kolmea tai neljää vanhaa kutomakonetta kerralla, nyt yksi työntekijä saattoi pyörittää 12-24 Northrop-konetta samaan aikaan.
Museoitu Northrop-kone on hieno muisto 1950-luvun Forssan tekstiiliteollisuuden nousukaudesta, mutta samalla se kertoo myös vanhemmasta historiasta. Kun kone otettiin käyttöön 1951, kutomakoneiden kehityksessä ei ollut tapahtunut suuria muutoksia moneen vuosikymmeneen. Tästä kertoo se, kuinka koneelle nimensä antanut englantilainen James Henry Northrop (1856-1940) oli keksinyt sukkulan automaattisen latausmekanismin jo 1800-luvun lopulla. Ehkä kuitenkin juuri tämän takia Forssaankin hankittiin kyseiset koneet, sillä niiden yksinkertaisena pysynyt tekniikka oli ajan saatossa osoittautunut luotettavaksi.
Muuallakin oltiin ilmeisesti samaa mieltä, sillä esimerkiksi Blackburnin tehtailla koneita valmistettiin 1900-luvun puolivälissä noin 500 kappaletta kuukaudessa. Forssan museolla olevan koneen dokumentointia varten olikin runsaasti tietoa saatavilla, sillä koneita on säilynyt monen museon ja innokkaamman keräilijän kokoelmissa. Northrop-koneiden laadusta kertoo se, että moni tallella oleva kappale on vielä aivan toimintakunnossa. Näihin päiviin on säästynyt jopa kokonainen vanha kutomahalli, jossa näkee ja etenkin kuulee, miten menneen ajan automaattikutomot työstivät kangasta: linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=2-KJUhY_cMM
|
Northrop-koneet pysyivät Forssan kutomateollisuuden selkärankana parikymmentä vuotta. Siitä Forssan museon Vaunutallissa majaileva yksinäinen Northrop-kone myös kertoo. Ajan tuoman patinan lisäksi koneen nykyinen ulkomuoto on osoitus myös tehdyn työn määrästä. Koneessa olevien useiden eri valmistajien varaosien perusteella konetta on huollettu runsaasti ja käytetty vielä 1970-luvun alussa, jolloin viimeiset Northrop-koneet saivat väistyä uudempien tieltä. Vuoden 1972 4. numeron Yhdyslangassa eräs vanhempi laitosmies kirjoittaa Forssan viimeisistä T-mallin Northropeista haikean proosallisesti:
Uudet nuoret laitosmiehet nyt raahaavat noita vanhoja ystäviäni konepajan pihamaalle. Vielä jää muutama T-kone louskuttamaan printteetä ja sideharsoa. Käydä rämisevät ympärilleen vilkuillen ja vauhtiaan kiihdyttäen. Ehkä sanovat toisilleen: ”Yritetään pojat – muuten tulee eteen pitkä tie niin kuin kavereille tuolla”. Liian pitkäksi jäänyt suolinahan pää heilahtaa jokirannan suuntaan
Loppu vuoden mittaan Forssan museo julkaisee blogissaan juttusarjaa Vaunutallin koneista ja niiden värikkäisiin tarinoihin tehdystä tutkimusmatkasta. Kirjoittaja on kesän 2019 Forssan museolla tekstiiliteollisuuden koneiden parissa työskennellyt FM Niklas Pietilä.
Seuraavan kerran museon Vaunutallin koneiden äärelle päästään yleisöopastuksella 6.11. klo 14. Lähtö Forssan museolta (Wahreninkatu 12) Opastus on maksuton.