Tekstiilimuseosta Kuosikeskukseksi

Forssan museon arki näyttää tyyneltä, vaikka pinnan alla kuhisee. Syksystä 2017 lähtien on väännetty ja vaivattu Tekstiilimuseo Tyykin tulevaisuutta. Tyykistä tulevaisuuteen -hanke selvitti, miten toimintaa saataisiin tehostettua. Suurimmaksi pulmaksi osoittautuivat tilat. Tilaa oli paljon, mutta se oli epäkäytännöllistä.
Yhteensattumat avasivat uusia mahdollisuuksia. Käsityökeskus Sigrid muutti pois Kehräämöltä. Mainossatama ilmoitti olevansa kiinnostunut tekstiilimuseon miehittämästä Valimorakennuksesta. Alkoi mittailu, suunnittelu ja puntarointi. Lopputuloksena tekstiilinäytteet ja arkistotavara (yhteispaino noin 9 tonnia) jaettiin entisen käsityökeskuksen ja linja-autoaseman tiloihin ja tekstiiliteollisuuden koneet (yhteispaino noin 10 tonnia) siirrettiin Vaunutalliin. Toimintatilaa on museolla nyt 120 m2 aiempaa vähemmän, mutta pienessä ajassa ollaan saatu monta sumaa purettua.



Arkkitehtitoimiston luonnos Kuosikeskuksen pohjaratkaisusta.

Koneet ja tekstiilit vaativat erilaisia tiloja

Tekstiiliaineisto ja tekstiilin valmistuksen koneet erotettiin toisistaan, sillä ne vaativat erilaisia olosuhteita. Aiemmin koneet olivat näyttelytiloissa ja tekstiilit hämärän pölyisessä vaunutallissa. Nyt koneet on viety krouvimpaan tilaan ja tekstiilit siisteihin sisätiloihin. Forssan kokoelman erityispiirre on painokangasmallien eli kuosien runsaus. Kuosien käyttömahdollisuuksia tutkitaan ja niiden toivotaan olevan entistä näyttävämmin esillä tulevaisuudessa. Tekstiilimuseon muodonmuutos ulottuu kokoelman profiloimisesta, järjestämisestä ja tilaratkaisuista yhteisön toimintaan ja kaupunkitilan hyödyntämiseen. Muutoksessa haetaan myös keinoja kokoelman parempaan näkymiseen tekstiilimuotoilun alalla. Paljon toisiinsa limittyvää ja eri suuntiin kurkottavaa on pelissä.

Avainsanoja

Finlayson = suomalainen tekstiilialan yritys- ja tuotenimi. Nimi tulee skotlantilaisesta James Finlaysonista, joka perusti yrityksensä Tampereelle vuonna 1820. Alkuperäinen Finlayson-yhtiö on kahdensadan vuoden aikana käynyt läpi monenlaista muutosta ja omistuspohjaa. Nykyinen Finlayson on Forssan museon tärkeä yhteistyökumppani, joka on tuotannossaan hyödyntänyt Forssan museon hoidossa olevan kokoelman alkuperäiskuoseja.
Forssa-yhtiö = ruotsalaisen Axel Wahrenin perustamat Forssan kehräämö (1847), kutomo (1851), lankavärjäämö (1853) ja viimeistämö (1857) yhdistyivät Forssa-yhtiöksi vuonna 1859. Tehtaiden ympärille kasvavaa tehdaskylää kutsuttiin myös Forssaksi. Kankaan painaminen aloitettiin Forssassa vuonna 1861, ensimmäisenä Suomessa. Kun Forssa-yhtiö fuusioitui Oy Finlaysoniin Ab vuonna 1934, Finlaysonista tuli perinteikkään kangaspainon isäntä. Oy Finlayson-Forssa Ab (vuonna 1973 "Forssa" jäi nimestä pois) työllisti parhaimmillaan 2500 forssalaista ja toimi Forssassa vuosina 1934-2009. 
Forssan ateljee = painokankaiden suunnitteluosasto, joka perustettiin Forssaan vuonna 1951. Sitä ennen painokangasmallit oli tuotu tai kopioitu ulkomailta.

PMK eli Puuvillatehtaitten Myyntikonttori Oy oli viiden puuvillatehtaan (Finlayson, Forssa, Porin Puuvilla, Tampereen Pellava ja Vaasan puuvilla) perustama  yhteinen markkinointiyhtiö, joka toimi vuosina 1932-1975. Kuva Kristiina Huttunen.

Konehuone = Vaunutalli, johon tekstiiliteollisuuden koneet on siirretty. Kesän 2019 aikana on tarkoitus järjestää ”Kierroksia konehuoneessa”, joiden aikana voi tutustua tekstiilinvalmistuksen tekniikkapuoleen. Tulevaisuudessa tila voisi toimia katseluvarastona.
Kuosi = painamalla, kutomalla tai muulla pintakäsittelyllä toteutettu tekstiilin koristekuvio; painokangasmalli; vaatteen muoto tai malli. Forssan kokoelman erityispiirre on painokangasmallien runsaus.
Kuosikeskus (työnimi) = suunnitelma painokangaskuoseihin erikoistuneesta museo-toimintatilasta, joka järjestäisi, säilyttäisi, esittelisi ja digitoisi Forssan teollisen tekstiilin kokoelmaa. Kuosikeskukseen voisi tulla vapaaehtoistöihin, työpajoihin, ryhmävierailulle tai tutustumaan tekstiilikokoelmaan yksinään: hakemaan tietoa, inspiraatiota tai seuraa. Kuosikeskus olisi tiiviissä yhteistyössä muotoilualan oppilaitoksiin ja yrityksiin. Kuosikeskus olisi siis uudelleensyntynyt ja toimintatavoiltaan uudistettu Tekstiilimuseo Tyyki. Toistaiseksi ”Kuosikeskus” on väliaikainen yhteisöllinen työtila eli kasa pahvilaatikoita täynnä tekstiiliä, joukko sekalaisia hyllyjä ja pöytiä ja niiden keskellä hääriviä ihmisiä.



Tältä "Kuosikeskuksen" tila näytti tammikuussa kun Kuositalkoot aloittivat. Noin 20 kuutiota kuosinäytteitä piilotteli vaihtelevassa järjestyksessä, sekalaisissa pahvilaatikoissa. Kuva Kristiina Huttunen.

Kuositalkoot = vapaaehtoistoiminta, jossa museon hallussa oleva järjestämätön tekstiiliaineisto ja kuosiluonnokset lajitellaan. Kuositalkoot alkoivat tammikuussa ja jatkuvat tämän vuoden ajan työvaiheisiin sopivalla aikataululla. Talkoisiin on tähän mennessä osallistunut 55 henkilöä ja työtunteja on karttunut noin 190.
Kuosien kaupunki = visio tekstiilikuvioiden elävöittämästä Forssasta, jossa kaupungin värikäs tekstiilihistoria olisi pelmahtanut arkistojen kätköistä raikkaaseen ulkoilmaan. Tulevaisuuden Kuosien kaupunki houkuttelisi matkailijoita ja ilahduttaisi asukkaita. Se kasvaisi vähitellen yhteisistä teoista ja päätöksistä. Ensimmäiset Kuosien kaupunki -ilmiöt ovat jo toteutuneet. Niitä ovat viime vuonna maalatut sähkökaapit, torin vessa, katumaalaus Kehräämöllä ja kuosiin istutettu kukkapenkki. Komein teko oli uudet kuosiin suunnitellut jouluvalot. Vuoden alussa Linja-autoaseman odotustilaan ilmaantui kuosisuunnittelijoista kertova ikkunanäyttely ja tulevalle kesälle on suunniteltu lisää kuosikukkapenkkejä, muraalimaalaus ja julistenäyttelyä.
Muutostyöt = tarpeellisia Kuosikeskuksen aikaansaamiseksi. Suunnitelmissa tekstiilikokoelma sijoitettaisiin tilatehokkaisiin siirtohyllyihin yleisön ja työskentelyn tilojen yhteyteen, niistä lasiseinin erotettuna. Kokoelmatilaan järjestettäisiin suositusten mukainen olosuhdeilmastointi. Muut tilat toteutettaisiin ilmaviksi ja helposti muunneltaviksi. Tilojen ulkoasu olisi katseenkestävä ja heijastaisi värikästä kuosikokoelmaa. Mikäli rahoitus saadaan järjestymään, muutostyöt tehtäisiin vuoden 2020 alussa ja kohde avattaisiin yleisölle vuonna 2020, osana Finlaysonin 200-vuotisjuhlaohjelmaa.
Tekstiiliteollisuuden kokoelma = forssalaisen tekstiiliteollisuuden koneita, työvälineitä, tuotenäytteitä ja dokumentteja sisältävä kokoelma, joka on karttunut Oy Finlayson Ab:n ja yksityisten lahjoituksista sekä tehtaalta pelastetusta aineistosta.
Teollisen tekstiilin kokoelma = Forssan kaupungin hoidossa oleva noin 500 hyllymetrin laajuinen tekstiilinäytekokoelma, joka sisältää Forssa-yhtiön, Finlayson-Forssan, Porin Puuvillan, PMK:n ja Finlayson Oy:n tuotenimillä valmistettuja kankaita. Kokoelma on Suomen kattavin teollisesti painetun kankaan kokoelma. Ollut museon hoidossa vuodesta 1996.
Tekstiilimuseo Tyyki = Forssan tekstiiliteollisuutta esittelevä museo, joka perustettiin entiseen Valimoon vuonna 1997 esittelemään tekstiiliteollisuuden kokoelman koneita ja tuotantoa. Aluksi nimi oli ”Forssan museo”, erotuksena Lounais-Hämeen museosta. Nimet muuttuivat vuonna 2006, kun Lounais-Hämeen museo muuttui Forssan museoksi ja Forssan museo sai nimikilpailussa nimekseen Tekstiilimuseo Tyyki. Vuodesta 2013 lähtien Tyyki on palvellut kokoelmatyön tilana ja ollut yleisöltä suljettu. Valimon tilasta luovuttiin lopullisesti joulukuussa 2018.

#finlayson #forssa #forssanateljee #konehuone #kuositalkoot #kuosienkaupunki #kuosikeskus #muutostyöt #tekstiilimuseotyyki #teollisentekstiilinkokoelma #tekstiiliteollisuudenkokoelma