 |
| Luonnos kangasnenäliinaan. |
Me ollaan
leivottu mummun kanssa pullapitkoo ja kakkoo. Mummu letittää pitkon neljällä letillä, niin nopeasti, etten edes huomaa
mikä menee alta ja mikä päältä. Syön pullataikinaa mummun laulaessa, tapan
kärpäsiä ja tiputan taikinaa salaa koiralle.
Sitten me
pakataan kahvitarpeet pärekoriin; lautasetkin kuppien lisäksi, että saa ryystää.
Ja tarpeeksi sokerinpaloja. Saan kantaa toista
isoa kahvipannua, mutta varovasti, niin ettei kuuma kahvi loisku.
-Kutittaa
paljain jaloin, mummu sanoo ja laitan jalkaan keltaiset varvastossut.
Jalkapöytä on täynnä piharatamon lehtiä savimaan kiukkuisten muurahaisten
takia.
Heinäntekoporukka
on kellarin takana. Traktorin ääni kuuluu. Me kuljetaan pellonpiennarta ja
kuunnellaan heinäsirkkoja. Mummu on onneksi varautunut siihen, että vohkin
matkalla pari pitkonpalaa liinan alta.
-Höh, sanon
ja näytän isän nenäliinaa. Se on laittanu sen päähänsä niin, että joka kulma on
solmittu. Kun kaikki muutkin kulkeutuvat kahvipaikalle heinäseipäiden takaa,
kaikilla miehillä on nenäliina päässä.
-Nestuuki pitää aina olla völissä, isä sanoo.
Ei sitä koskaan tiedä mitä maailmassa tapahtuu.
 |
| Luonnos kangasnenäliinaan. |
Lisää
nestuukien ja nästyykien kuvia Forssan museon Pinterestissä:
Sanat ovat
kääntyneet kansankielelle ruotsinkielen sanasta näsduk.
 |
| Yksityiskohta luonnoksesta kangasnenäliinaan. |
Nenäliina
-tuo pieni kankaasta valmistettu esine, jolla yleensä pyyhitään nenää.
Varsinainen nenäliina keksittiin 1500-luvun puolivälissä Italiassa, josta se
levisi Ranskaan ja edelleen Euroopan ylhäisön pariin arvokkaana asusteena. Sitä
ennen ihmiset niistivät vaatteisiinsa tai käsiinsä.
Historiallisesti
valkoista nenäliinaa on käytetty valkoisen lipun tilalla antautumisen
viestittämiseen tai neuvottelujen aloittamiseksi.
Nykyisin
paperinen nenäliina on syrjäyttänyt kangasnenäliinan melkein täysin. Suomessa Serlachius aloitti paperinenäliinojen valmistamisen
1930-luvulla.
 |
| Heinäseipäitä pellolla. Kuva Esko Aaltonen. Tammelan Hykkilän tai Lunkaan kylää. |
Ja miten
heinäseipäitä on ollut keskellä Forssaa:
