Facebookin arkikuvahaaste Forssan museossa

Facebookissa levinnyt arkikuvahaaste on herättänyt ihmisissä ristiriitaisia tunteita. Osa on ärsyyntynyt tuttavien glamour-arkikuvista, toisaalta arkikuvahaaste on aktivoinut osan hiljaisistakin facebookin käyttäjistä. Minut pyydettiin myös mukaan arkikuvahaasteeseen, mutta oman arkeni sijaan päätin toteuttaa arkikuvahaasteen museon näkökulmasta.

Toteutan arkikuvahaasteen museon näkökulmasta sekä facebookissa että museon blogissa. Facebookiin toteutan arkikuvahaasteen viiden päivän ajan käyttäen museon arkiston valokuvia 1900-luvun alkupuolelta. Ajatuksella, millainen arki ihmisillä oli Forssassa noin 100 vuotta sitten?

Tänne museon blogiin ajattelin toteuttaa arkikuvahaasteen teemalla museon arki huhtikuussa 2014. Millaista työ museossa on?

Tirkistä arkeemme:

Arkikuvahaaste kuva 1/5: Forssan kaupungin taideteosten inventointi: taideteosten dokumentointia mm. valokuvausta ja mittausta kaupungintalon alakerrassa ja eri toimipisteissä.

 

Arkikuvahaaste kuva 2/5: Tietokoneen ääressä ahertamista. Kalenteri täynnä arjen työtehtäviä, opastuksia, kokouksia ja tapaamisia.

 

Arkikuvahaaste 3/5: Finlaysonin -Forssan kankaiden hyödyntämistä museon käyttöön lasten istuintyynyiksi tai museokaupan tuotteiksi kahvia nautiskellen.

 

 

Arkikuvahaaste 4/5: Kesän lähestyessä töihin kuuluu myös Ronttismäen tehtaalaismuseon pihan haravointi ja yleensä museon siistiminen kuntoon kesän vieraita ja toimintaa varten.

Arkikuvahaaste 5/5: Kertoa vierailijoille Forssan historiasta, tekstiiliperinnöstä ja A. W. Wahrenista.

 

Kuuli kulkija kohinan,

laulun laajan lainehista,

näki välkyn vaahtipäisen,

kuullot kummat kinahmissa,

myllyn siiven sirpehessä.

 

Nousivat totiset tornit,

piiput pilviä harasi

Loimijoen laakson tiestä,

Kikkeräisen kalliosta.

Kiersi kehrä kummemmasti

sukkula sutena suihki

rukin rihmoja keräsi,

värttinäisen vääntämiä.

Hepo höyry hengitteli.

 

(Esko Aaltonen: Entisajan Forssaa ja sen väkeä 1984)

Blogin teksti: Minna Lehtola

Ei jäniksen selässä vaan jäniksenä matkassa

Kevättä vielä odotellessa Suomessa, on ihana astua lentokoneeseen ja siirtyä lämpimän auringon paisteeseen, vihertävien puiden ja kukkivien nurmikoiden keskelle Saksan Apoldaan. Seitsemän henkilön ryhmä lähti Forssan museolta matkalle 1.4.2014.

Matkalle lähti museon Re³ -projektiin osallistuneet aktiivit. Projektin tavoitteena on aktivoida yhteisöä mukaan museon toimintaan ja vaalia tekstiiliperintöä. Projektin yhteistyökumppanit ovat Puolan Bialystokista ja Saksan Apoldasta. Oli aika vierailla Saksan yhteistyökumppaneiden luona ja nähdä paikan päällä heidän toimintaansa sekä luoda uusia suhteita.

Opastuskierros paikallishistoriaan ja perinteisiin. Kuva: Tanja Härmä

Paikkakuntana Apolda on samanlainen kuin Forssa eli ”kaikki on kävelymatkan päässä” ja ”kaupungilla on vankka perinne teollisuudessa”. Apoldan katumaisemassa ei kuitenkaan ole näkyvillä puutaloja kuten Forssassa, mutta kaupunki on värien kyllästämä ja kaupungin bussipysäkeistä huomaa, että asukkailla on aina pilke silmäkulmassa.

Apoldan bussipysäkkitaide. Kuva: Tanja Härmä

Ensi silmäyksellä kaupunki vaikuttaa hiljaiselta, mutta ainakin vierailumme aikana kaupungissa uutisoitiin pankkiryöstäjän takaa-ajosta, Saharan hiekkamyrskyn vaikutuksista aina vuoden 2014 Apolda European Design Award gaalaan.

Vierailu antoi vilauksen paikallisista tämän päivän yrittäjistä ja elämästä Saksassa. Tutustuimme Strickhic tekstiiliyrityksen toimintaan, jonka asiakkaina on jopa Hollywoodin suuria nimiä, persoonalliseen muotiin erikoistuneeseen Strickatelier Landgraft yrityksen toimintaan, joka tarjoaa räätälöityjä palveluja asiakkaille ja on toimintamalliltaan uniikki jopa Saksan alueella. Vierailimme myös yrittäjän luona, jonka Kasee yrityksessä innovaatioissa ja koulutuksessa on suomalaisia vaikutteita. Apolda tarjoaa persoonallisia, monikäyttöisiä ja laadukkaita asusteita halukkaalle.

Matkan aikana vierailimme myös Apoldan ulkopuolella, kävimme pienessä kylässä nimeltä Neckerode, joka järjestää vuosittain elokuussa värjäys- ja käsityöfestivaalit. Festivaaleilla vierailee tuhansia ihmisiä ja tapahtuma työllistää kaikki kylän asukkaat, joita on yhteensä sata. Neckerode on pieni, mutta viihtyisä kylä, jossa vaalitaan kasveilla värjäämisen perinteitä.

Kaikki hyvä loppu kuitenkin aikanaan. Matkan loppuhuipennuksena saimme mahdollisuuden osallistua European Design Award gaalaan, jossa osallistujia oli ympäri Eurooppaa. Saimme ihastella nuorten suunnittelijoiden uusia luomuksia. Niissä näkyi myös vanhoja vaikutteita, esim. vyölaukut ovat tekemässä uutta tuloaan. Tilaisuudessa palkittiin ansiokkaimmat suunnittelijat ja palkittujen joukossa oli myös suomalaisia Aalto-yliopiston opiskelijoita. Saimme onnitella Ilona Hackenbergiä henkilökohtaisesti saavutuksestaan ja tanssahdella catwalkilla.

Museo vaalii historiaa ja kulttuuriperintöä, mutta elää tässä päivässä.

Ylimääräinen matkustaja. Kuva: Tanja Härmä

 

 

Blogin teksti: Minna Lehtola