tag:blogger.com,1999:blog-52192227299239360.post2553799928341065300..comments2024-03-17T13:20:16.627+02:00Comments on Vorssammuseo 3.0: Muistojen keräämisen vaikeusForssan museohttp://www.blogger.com/profile/09385394689693774685noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-52192227299239360.post-25688525104364856232015-03-30T14:01:23.610+03:002015-03-30T14:01:23.610+03:00Kiitos kommentista! Yritämme siis näitä selvitellä...Kiitos kommentista! Yritämme siis näitä selvitellä. Kuosien elinkaaria voisi tarkastella myös arkistojemme kautta. Jotkut kuosit ovat eläneet jopa kymmeniä vuosia, toisia (esim kalentereita) on tehty yhteen sesonkiin. 1950-60-70-lukujen kuosit ovat todella sympaattisia, varsinkin pehmoeläin- essu- ja puserokankaat, joissa kuosiin sisältyi painetut kaavat ja ompeluohjeet. Oli omia malleja, ja suurten liikeketjujen tilaamia malleja. Vaikutuksensa oli varmasti sillä, että koko tuotantoketju suunnittelusta toteutukseen oli saman katon alla, ja ostajat heti oven takana, kotimaassa. Kati Kivimäkihttps://www.blogger.com/profile/10781908619792755128noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-52192227299239360.post-63475736981579751052015-03-27T14:28:23.597+02:002015-03-27T14:28:23.597+02:00Haluaisin malleista tietää, kuinka käytettyjä ne o...Haluaisin malleista tietää, kuinka käytettyjä ne olivat, paljon - vähän, kauan - vähän aikaa jne. Ja haluaisin tietää, mitä suunnittelijat tavoittelivat malleillaan, mistä ideat tulivat, millainen oli tilaus. Jotkut kuosit, kuten tuossa yllä, ovat niin häkellyttäviä, että niiden tekemisestä haluaisi kuulla lisää. Yllä olevassa kuvassa oleva kuosi tuntuu nykyisen tuottavuus-, leikkaus-, säästö- jne.puheen ja keskellä kuin unelta. Hauskalta kesäunelta.Anonymousnoreply@blogger.com